Minun kuvani. Valokuvaus sosiaalisen vahvistamisen välineenä Helsingin Diakonissalaitoksen Lastenkaaren Tyttöjenkaaressa
Karvinen, Markus (2015)
Karvinen, Markus
Humanistinen ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015112317331
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015112317331
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aiheena on kuinka valokuva voi toimia sosiaalisen vahvistamisen välineenä. Opinnäytetyön tavoitteena on vastata kysymykseen: ”Kuinka valokuvaus voi vahvistaa yksilön vahvuutta ryhmässä, sosiaalisia suhteita ja itsetuntoa”?
Keskeisinä käsitteinä ovat voimauttava valokuvaus, mediakasvatus ja sosiaalinen vahvistaminen. Opinnäytetyöni kehittämisote on toimintatutkimuksellinen.
Opinnäytetyön tilaaja on Helsingin Diakonissalaitos. Opinnäytetyön toiminnallinen osuus toteutui valokuvausprojektina Helsingin Diakonissalaitoksen Lapsi- ja perhetyön yksikössä Lastenkaari ja sen Tyttöjenkaaressa helmi-toukokuun aikana 2015. Toimipaikka sijaitsee Itä-Helsingin Kontulassa. Tyttöjenkaari toimii kerran viikossa kerhotoimintona 3.-5 luokkalaisille tytöille. Kehittämisprosessiin osallistui neljätoista tyttöä, jotka olivat 9-14vuotiaita.
Tavoitteena oli saada valokuvauksesta menetelmä joka vahvistaa yksilön vahvuutta ryhmässä, itsetuntoa sekä vahvistaa kaverisuhteita. Keskeisimpänä menetelmänä on valokuvausprojektin prosessikuvaus, havainnointi ja tyttöjen yksilöhaastattelut jotka nauhoitettiin, litteroitiin ja analysoitiin laadullisen tutkimuksen analyysillä.
Kehittämisprosessin toiminnallinen osuus jakautuu kolmeen osa-alueeseen: suunnittelu, toteutus ja minun kuvani, oman kuvan valintaan liittyvä prosessi. Osallistujat valitsevat heistä otetuista valokuvista itselleen tärkeän ”Minun kuvani”. Heidän valitsemansa kuva on pohjana yksilöhaastattelulle. Yksilö teema haastatteluun osallistui kahdeksan tyttöä.
Kehittämisprosessin aikana tekemäni havainnot toimivat myös tutkimusaineistona. Opinnäytetyössä on mukana tyttöjen henkilökohtaisia kommentteja koko kehittämisprosessin ajalta. Tyttöjen kanssa prosessin aikana käytävien keskustelujen aihe oli mediakasvatuksellinen, valokuvien merkitys media käyttäytymisessä.
Kehittämisprosessi aikana tekemäni havainnot ja haastattelut ja nuorten kommentit tukivat tulosta että
valokuvalla oli vahvasti itsetuntoa ja kaverisuhteita vahvistava vaikutus. Kehittämisprosessi on myös mahdollista jalkauttaa erilaisten ryhmien ja asiakkaiden toimintamalliksi.
Keskeisinä käsitteinä ovat voimauttava valokuvaus, mediakasvatus ja sosiaalinen vahvistaminen. Opinnäytetyöni kehittämisote on toimintatutkimuksellinen.
Opinnäytetyön tilaaja on Helsingin Diakonissalaitos. Opinnäytetyön toiminnallinen osuus toteutui valokuvausprojektina Helsingin Diakonissalaitoksen Lapsi- ja perhetyön yksikössä Lastenkaari ja sen Tyttöjenkaaressa helmi-toukokuun aikana 2015. Toimipaikka sijaitsee Itä-Helsingin Kontulassa. Tyttöjenkaari toimii kerran viikossa kerhotoimintona 3.-5 luokkalaisille tytöille. Kehittämisprosessiin osallistui neljätoista tyttöä, jotka olivat 9-14vuotiaita.
Tavoitteena oli saada valokuvauksesta menetelmä joka vahvistaa yksilön vahvuutta ryhmässä, itsetuntoa sekä vahvistaa kaverisuhteita. Keskeisimpänä menetelmänä on valokuvausprojektin prosessikuvaus, havainnointi ja tyttöjen yksilöhaastattelut jotka nauhoitettiin, litteroitiin ja analysoitiin laadullisen tutkimuksen analyysillä.
Kehittämisprosessin toiminnallinen osuus jakautuu kolmeen osa-alueeseen: suunnittelu, toteutus ja minun kuvani, oman kuvan valintaan liittyvä prosessi. Osallistujat valitsevat heistä otetuista valokuvista itselleen tärkeän ”Minun kuvani”. Heidän valitsemansa kuva on pohjana yksilöhaastattelulle. Yksilö teema haastatteluun osallistui kahdeksan tyttöä.
Kehittämisprosessin aikana tekemäni havainnot toimivat myös tutkimusaineistona. Opinnäytetyössä on mukana tyttöjen henkilökohtaisia kommentteja koko kehittämisprosessin ajalta. Tyttöjen kanssa prosessin aikana käytävien keskustelujen aihe oli mediakasvatuksellinen, valokuvien merkitys media käyttäytymisessä.
Kehittämisprosessi aikana tekemäni havainnot ja haastattelut ja nuorten kommentit tukivat tulosta että
valokuvalla oli vahvasti itsetuntoa ja kaverisuhteita vahvistava vaikutus. Kehittämisprosessi on myös mahdollista jalkauttaa erilaisten ryhmien ja asiakkaiden toimintamalliksi.