Anti-Oppressive Food Workshop at Kylämaja Neighborhood Center
Valtonen-Umeaka, Katja; Elias, Freweini (2015)
Valtonen-Umeaka, Katja
Elias, Freweini
Laurea-ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015111216348
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015111216348
Tiivistelmä
Osallistava ruokaprojekti järjestettiin lokakuusta 2014 helmikuuhun 2015 asukastalo Kylämajassa Espoon Matinkylässä. Projekti oli osa Kylämajan viikoittaista keittopäivää. Yhteistyökumppanimme ehdotti toteutustapaa, jossa kulttuuri esittäytyy ruoan kautta mahdollistaen myös kantasuomalaisten ja vähemmistöryhmien kohtaamisen. Järjestimme pilotoinnin ja neljä erilaista ruokatapahtumaa yhteistyössä Kylämajan henkilökunnan kanssa. Ruokatapahtuma sisälsi ruoanlaittoa ja yhdessä syömistä kulttuurista keskustellen.
Ruokaprojektin tarkoitus oli edistää yhteistyötä, hyvinvointia ja kulttuurivaihtoa Kylämajan arvojen ja tavoitteiden mukaisesti. Kylämaja edesauttaa osallisuutta ja yhteisöllisyyttä Matinkylässä luomalla vapaaehtoisille tilan toimia. Kylämaja pyrkii myös toimimaan siltana enemmistö ja vähemmistöryhmien väliselle yhteistyölle. Käyttämämme osallistava teoreettinen viitekehys mahdollisti arkielämän valtasuhteiden analysoinnin ja pyrimme olemaan mahdollisimman osallistavia projektimme osallistujille. Panostimme osallistujien oma-aloitteisuuteen, taitoihin ja haluun tehdä parannuksia projektiin. Osallistavaan teoriapohjaamme perustuen projektissa tärkeitä asioita olivat identiteetti, tasa-arvo, yhteisöllisyys ja yhteistyö.
Ruokaprojekti pääpaino oli abessinialaisessa/ etiopialaisessa ruoassa ja myönteisessä kulttuurisessa identiteetissä. Osallistujien kulttuuritietämystä lisättiin etnisellä ruolla, kulttuuriin kuuluvilla esineillä, tarinoilla ja traditiolla. Etiopialaisessa kulttuurissa ruoka liittyy kulttuuriin, uskontoon ja tapoihin kiinteästi.
Joka kerta noin 40 ihmistä osallistui ruoan syömiseen Kylämajassa. Ruoanlaittokurssille osallistui 2-5 osallistujaa. Projektin arviointi perustui suulliseen palautteeseen, jota keräsimme ja kysyimme spontaanisti osallistujien mielipiteitä. Keräsimme myös kirjallisen palautteen projektin päättymisen jälkeen. Käytimme arviointimenetelmänä voimaannuttavaa arviointia, joka mahdollisti muutokset myös projektin kuluessa. Keskityimme arvioinnissa projektin yhteisöllisyyteen, kumppanuuteen ja kulttuurin oppimiseen. Teimme muutoksia ruoka-aineisiin ja projektissa käytettyyn kieleen. Lisäksi järjestimme pullanleipomiskerran, osallistujien toiveiden mukaisesti, jossa keitimme myös suomalaista borssia.
Osallistuimme yhteisön kehittämiseen luomalla tilan kulttuuriselle keskustelulle. Huomasimme miten tärkeää läsnäolo on tapahtuman onnistumiselle. Osallistuminen ruoanlaittoon oli laajempaa, kun kutsuimme ihmisiä henkilökohtaisesti. Etiopialainen ruoanlaitto tapoineen ja erityisyyksineen kiinnosti erityisesti suomalaisnaisia, jotka osallistuvat myös ruoan tarjoamiseen ja ottivat mukaan reseptejä kokeiltavaksi kotona.
Ruokaprojektin tarkoitus oli edistää yhteistyötä, hyvinvointia ja kulttuurivaihtoa Kylämajan arvojen ja tavoitteiden mukaisesti. Kylämaja edesauttaa osallisuutta ja yhteisöllisyyttä Matinkylässä luomalla vapaaehtoisille tilan toimia. Kylämaja pyrkii myös toimimaan siltana enemmistö ja vähemmistöryhmien väliselle yhteistyölle. Käyttämämme osallistava teoreettinen viitekehys mahdollisti arkielämän valtasuhteiden analysoinnin ja pyrimme olemaan mahdollisimman osallistavia projektimme osallistujille. Panostimme osallistujien oma-aloitteisuuteen, taitoihin ja haluun tehdä parannuksia projektiin. Osallistavaan teoriapohjaamme perustuen projektissa tärkeitä asioita olivat identiteetti, tasa-arvo, yhteisöllisyys ja yhteistyö.
Ruokaprojekti pääpaino oli abessinialaisessa/ etiopialaisessa ruoassa ja myönteisessä kulttuurisessa identiteetissä. Osallistujien kulttuuritietämystä lisättiin etnisellä ruolla, kulttuuriin kuuluvilla esineillä, tarinoilla ja traditiolla. Etiopialaisessa kulttuurissa ruoka liittyy kulttuuriin, uskontoon ja tapoihin kiinteästi.
Joka kerta noin 40 ihmistä osallistui ruoan syömiseen Kylämajassa. Ruoanlaittokurssille osallistui 2-5 osallistujaa. Projektin arviointi perustui suulliseen palautteeseen, jota keräsimme ja kysyimme spontaanisti osallistujien mielipiteitä. Keräsimme myös kirjallisen palautteen projektin päättymisen jälkeen. Käytimme arviointimenetelmänä voimaannuttavaa arviointia, joka mahdollisti muutokset myös projektin kuluessa. Keskityimme arvioinnissa projektin yhteisöllisyyteen, kumppanuuteen ja kulttuurin oppimiseen. Teimme muutoksia ruoka-aineisiin ja projektissa käytettyyn kieleen. Lisäksi järjestimme pullanleipomiskerran, osallistujien toiveiden mukaisesti, jossa keitimme myös suomalaista borssia.
Osallistuimme yhteisön kehittämiseen luomalla tilan kulttuuriselle keskustelulle. Huomasimme miten tärkeää läsnäolo on tapahtuman onnistumiselle. Osallistuminen ruoanlaittoon oli laajempaa, kun kutsuimme ihmisiä henkilökohtaisesti. Etiopialainen ruoanlaitto tapoineen ja erityisyyksineen kiinnosti erityisesti suomalaisnaisia, jotka osallistuvat myös ruoan tarjoamiseen ja ottivat mukaan reseptejä kokeiltavaksi kotona.