Theseus käyttökatko ma 22.4. klo 12 alkaen. Katko jatkuu 22.4. klo 15 asti ja on koko Theseuksen laajuinen. Lisäksi töiden käsittely ja syöttö on estetty ti 23.4. ainakin klo 12 asti. Theseus service break from Mon 22.4. at 12:00. The break will last until 15:00 on Mon 22.4. and is Theseus-wide. In addition, processing and uploading of work will be blocked until at least 12:00 on Tue 23.4.
MUISTISAIRAAN SAATTOHOITO PITKÄAIKAISHOIDOSSA : opas hoitohenkilökunnalle hoitosuunnitelman laatimisen avuksi
Rautio, Mira; Björn, Katri (2015)
Rautio, Mira
Björn, Katri
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015112517735
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015112517735
Tiivistelmä
Björn, Katri & Rautio, Mira. Muistisairaan saattohoito pitkäaikaishoidossa – Opas hoitohenkilökunnalle hoitosuunnitelman laatimisen avuksi. Helsinki, syksy
2015, 48 sivua, 4 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu. Hoitotyön koulutusohjelma,sairaanhoitaja (AMK), terveydenhoitaja (AMK.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa opas hoitohenkilökunnalle kuolevanmuistisairaan saattohoitovaiheen tunnistamisen helpottamiseksi ja hoitosuunnitelman
laatimisen työkaluksi. Opas tulee käyttöön Hoiva Oy:n pitkäaikaisosastolla. Opinnäytetyön pohjalta tullaan myös laatimaan artikkeli hoitoalan julkaisuun osana terveydenhoitajan tutkintoon kuuluvaa kehittämistehtävää.
Oppaan laatimisen metodina käytettiin kuvailevaa kirjallisuuskatsausta. Haut tehtiin syksyllä 2014 PubMed-, Proquest-, Medic- ja Ebsco -hakukoneilla. Aineisto
koostuikolmesta englanninkielisestä katsauksesta, yhdestä suomenkielisestä katsauksesta sekä Käypä hoito -suosituksesta. Kirjallisuushaut rajattiin vuonna 2009 tai sen jälkeen julkaistuun aineistoon.
Kirjallisuuskatsauksen mukaan muistisairaan saattohoidossa on tärkeää tunnistaa saattohoitovaiheen alkaminen. Tämän jälkeen tulee laatia hoitosuunnitelma yhdessä lääkärin, omaisten ja hoitotiimin kanssa. Mikäli hoitotahto on tiedossa,
sitä noudatetaan. Hoitosuunnitelmassa tulee huomioida ihmisen psyykkiset, fyysiset, sosiaaliset ja hengelliset tarpeet. Myös muistisairaan kivun tunnistaminen ja kivunhoito on tärkeää hyvän loppuelämän turvaamiseksi. Omaisten osallistaminen saattohoitopäätöksen tekemiseen on tärkeää, sillä niille muistisairaille, joiden läheiset ovat tietoisia kuoleman läheisyydestä tehdään vähemmän rasittavia kokeita ja hoitotoimenpiteitä. Vuonna 2012 eteneviin muistisairauksiin kuoli Suomessa 7 056 henkilöä. Tämä on enemmän kuin joissain maaseutukunnissa on asukkaita. Eliniänodotteen
kasvaessa saattohoitoa tarvitsevien muistisairaiden määrä kasvaa yhä edelleen. Muistisairaiden saattohoidon kehittäminen ja henkilökunnan ammattitaidon lisääminen on tärkeää, jotta jopa niille, jotka eivät omasta puolestaan pysty puhumaan, turvattaisiin mahdollisuus hyvään loppuelämään.
Asiasanat: saattohoito, muistisairaudet, hoitotyö, dementia
2015, 48 sivua, 4 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu. Hoitotyön koulutusohjelma,sairaanhoitaja (AMK), terveydenhoitaja (AMK.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa opas hoitohenkilökunnalle kuolevanmuistisairaan saattohoitovaiheen tunnistamisen helpottamiseksi ja hoitosuunnitelman
laatimisen työkaluksi. Opas tulee käyttöön Hoiva Oy:n pitkäaikaisosastolla. Opinnäytetyön pohjalta tullaan myös laatimaan artikkeli hoitoalan julkaisuun osana terveydenhoitajan tutkintoon kuuluvaa kehittämistehtävää.
Oppaan laatimisen metodina käytettiin kuvailevaa kirjallisuuskatsausta. Haut tehtiin syksyllä 2014 PubMed-, Proquest-, Medic- ja Ebsco -hakukoneilla. Aineisto
koostuikolmesta englanninkielisestä katsauksesta, yhdestä suomenkielisestä katsauksesta sekä Käypä hoito -suosituksesta. Kirjallisuushaut rajattiin vuonna 2009 tai sen jälkeen julkaistuun aineistoon.
Kirjallisuuskatsauksen mukaan muistisairaan saattohoidossa on tärkeää tunnistaa saattohoitovaiheen alkaminen. Tämän jälkeen tulee laatia hoitosuunnitelma yhdessä lääkärin, omaisten ja hoitotiimin kanssa. Mikäli hoitotahto on tiedossa,
sitä noudatetaan. Hoitosuunnitelmassa tulee huomioida ihmisen psyykkiset, fyysiset, sosiaaliset ja hengelliset tarpeet. Myös muistisairaan kivun tunnistaminen ja kivunhoito on tärkeää hyvän loppuelämän turvaamiseksi. Omaisten osallistaminen saattohoitopäätöksen tekemiseen on tärkeää, sillä niille muistisairaille, joiden läheiset ovat tietoisia kuoleman läheisyydestä tehdään vähemmän rasittavia kokeita ja hoitotoimenpiteitä. Vuonna 2012 eteneviin muistisairauksiin kuoli Suomessa 7 056 henkilöä. Tämä on enemmän kuin joissain maaseutukunnissa on asukkaita. Eliniänodotteen
kasvaessa saattohoitoa tarvitsevien muistisairaiden määrä kasvaa yhä edelleen. Muistisairaiden saattohoidon kehittäminen ja henkilökunnan ammattitaidon lisääminen on tärkeää, jotta jopa niille, jotka eivät omasta puolestaan pysty puhumaan, turvattaisiin mahdollisuus hyvään loppuelämään.
Asiasanat: saattohoito, muistisairaudet, hoitotyö, dementia