Pehmopaperikoneen kosteusprofiilin hallinta
Saarinen, Ville (2015)
Saarinen, Ville
Tampereen ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015113018451
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015113018451
Tiivistelmä
Työn taustana toimivat pehmopaperikoneen ajettavuusongelmat, jotka johtuivat valmistuvan paperin poikkiradassa olleista suurista kosteusvaihteluista. Ilmiö oli havaittavissa poikkiradan kosteutta mittaavan laitteiston mittauspisteistään piirtämästä profiilikuvaajasta. Työssä oli tarkoituksena selvittää, mistä ilmiö johtui sekä minkä vuoksi tilanne on sittemmin parantunut ja hävinnyt lähes kokonaan.
Työssä prosessi esitetään niiltä osiltaan, jotka vaikuttavat muodostuvaan kosteusprofiiliin. Työ suoritettiin prosessia ja tehtyjen säätöjen vaikutusta tarkkaillen. Lisäksi kerät-tiin vertailutietoa itse prosessin antamasta tiedosta. Tätä verrattiin ulkopuoliselta tahoilta saatuihin mittaustietoihin. Tietoa kerättiin myös haastatteluista, konepiirustuksista sekä hydrauliikkakaavioista.
Tutkimuksessa havaittiin, että pääsyyt kosteusprofiilipoikkeamiin löytyvät puristinhuovalta sekä jenkkisylinteristä. Jenkkisylinterissä ongelmat syntyivät tukkeutuneiden lauhdeurien aiheuttaessa sylinterin pintaan kylmempiä kohtia. Tukkeumien aiheuttajat, grafiittitiivisteen kappaleet ja jouset, ovat peräisin sylinterin höyry-yhteestä. Huovan aiheuttamat ongelmat johtuvat huopatyypin sisärakenteesta. Rakenne sitoo epäpuhtauksia huopaan ja niiden aiheuttamat tukkeumat vaikeuttavat vedenpoistoa puristuksessa. Tämän lisäksi huovan kunnostuksessa käytettävän korkeapainesuihkun nopeus oli en-nen sen käytön uusintaa liian nopea. Tutkimuksessa havaittiin profiiliongelmien poistuneen huoparakenteen muututtua ohuemmaksi ja korkeapainekunnostussuihkun oskilloivan liikkeen hidastuttua. Vanhalla käytöllä olleen suihkun täytyi pestä miltei kahdeksan minuuttia, jotta se saavuttaisi saman pesutuloksen kuin uudella käytöllä varustettu suihku 15 sekunnissa.
Päätelminä todettiin ongelmien kadonneen edellä mainituista syistä ja todettiin, että toimenpiteet ovat auttaneet. Lisäksi todettiin hyväksi jatkaa nykyisellä tavalla. Parannuskeinona ehdotettiin tutkia mahdollisuutta muuttaa suihkun liike vakionopeudellisesta koneen nopeudesta riippuvaiseksi. Lisäksi ehdotettiin koulutuksen lisäämistä operaattoreille, jotta ymmärrystä höyryjärjestelmän toiminnasta ja jenkkisylinterin toimintakunnossa pysymisestä voitaisiin lisätä.
Työssä prosessi esitetään niiltä osiltaan, jotka vaikuttavat muodostuvaan kosteusprofiiliin. Työ suoritettiin prosessia ja tehtyjen säätöjen vaikutusta tarkkaillen. Lisäksi kerät-tiin vertailutietoa itse prosessin antamasta tiedosta. Tätä verrattiin ulkopuoliselta tahoilta saatuihin mittaustietoihin. Tietoa kerättiin myös haastatteluista, konepiirustuksista sekä hydrauliikkakaavioista.
Tutkimuksessa havaittiin, että pääsyyt kosteusprofiilipoikkeamiin löytyvät puristinhuovalta sekä jenkkisylinteristä. Jenkkisylinterissä ongelmat syntyivät tukkeutuneiden lauhdeurien aiheuttaessa sylinterin pintaan kylmempiä kohtia. Tukkeumien aiheuttajat, grafiittitiivisteen kappaleet ja jouset, ovat peräisin sylinterin höyry-yhteestä. Huovan aiheuttamat ongelmat johtuvat huopatyypin sisärakenteesta. Rakenne sitoo epäpuhtauksia huopaan ja niiden aiheuttamat tukkeumat vaikeuttavat vedenpoistoa puristuksessa. Tämän lisäksi huovan kunnostuksessa käytettävän korkeapainesuihkun nopeus oli en-nen sen käytön uusintaa liian nopea. Tutkimuksessa havaittiin profiiliongelmien poistuneen huoparakenteen muututtua ohuemmaksi ja korkeapainekunnostussuihkun oskilloivan liikkeen hidastuttua. Vanhalla käytöllä olleen suihkun täytyi pestä miltei kahdeksan minuuttia, jotta se saavuttaisi saman pesutuloksen kuin uudella käytöllä varustettu suihku 15 sekunnissa.
Päätelminä todettiin ongelmien kadonneen edellä mainituista syistä ja todettiin, että toimenpiteet ovat auttaneet. Lisäksi todettiin hyväksi jatkaa nykyisellä tavalla. Parannuskeinona ehdotettiin tutkia mahdollisuutta muuttaa suihkun liike vakionopeudellisesta koneen nopeudesta riippuvaiseksi. Lisäksi ehdotettiin koulutuksen lisäämistä operaattoreille, jotta ymmärrystä höyryjärjestelmän toiminnasta ja jenkkisylinterin toimintakunnossa pysymisestä voitaisiin lisätä.