"Kuntsarin henki" : työhyvinvointia edistävät tekijät Kuntoutuskeskus Kankaanpään hoitotyöntekijöiden kokemina
Mäensivu, Petra (2015)
Mäensivu, Petra
Tampereen ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015120118760
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015120118760
Tiivistelmä
Työhyvinvointi koskettaa jokaista työssä käyvää ja se on osa ihmisen kokonaishyvinvointia. Työhyvinvointia on tutkittu paljon ja tutkimuksen suunta on viime vuosina siirtynyt työuupumuksen ja työstressin tutkimisesta työn imun ja työhyvinvointia edistävien tekijöiden tutkimiseen. Työhyvinvointi on nostettu esiin myös Kuntoutuskeskus Kankaanpäässä ja tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata hoitotyöntekijöiden kokemuksia työhyvinvoinnista ja sitä edistävistä tekijöistä. Tavoitteena oli tuoda esiin hoitotyöntekijöiden kokemuksia ja antaa työnantajalle tutkittua tietoa työhyvinvoinnin kehittämistyöhön.
Tämä tutkimus oli kvalitatiivinen, kuvaileva tutkimus. Aineisto kerättiin ryhmähaastatteluilla, joihin osallistui yhteensä 11 Kuntoutuskeskus Kankaanpäässä työskentelevää sairaanhoitajaa, lähihoitajaa ja lähihoitajaksi opiskelevaa kuntoutusavustajaa. Ryhmähaastattelujen teema-alueet olivat työhyvinvoinnin ja työn imun kokemukset, työhyvinvointia edistävät tekijät ja kehitysehdotukset työhyvinvoinnin edistämiseksi. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla.
Hoitotyöntekijät olivat pääosin tyytyväisiä työpaikkaansa ja kokivat viihtyvänsä työssään. Työn imun kokemuksia oli osalla työntekijöistä. Työhyvinvointia edistivät hoitotyöntekijöiden mielestä työhyvinvoinnin mahdollistava ympäristö, johon kuuluivat selkeästi toimiva organisaatio, hyvä työilmapiiri ja terveyttä edistävä työympäristö sekä toimivat vuorovaikutussuhteet työkavereiden, asiakkaiden, johdon ja esimiesten kanssa. Lisäksi työhyvinvointia edistivät työhön liittyvät tekijät, kuten työn sisältö- ja rakennetekijät sekä joustavat työajat ja yksilöön itseensä liittyvät tekijät, joita olivat persoonallisuus ja yksityiselämä, omasta hyvinvoinnista huolehtiminen ja osaaminen. Haasteina työhyvinvoinnin toteutumiselle olivat muun muassa kiire, kokemus johdolta saadun tuen puutteesta, erillisyyden tunne suhteessa muihin ammattiryhmiin ja epäkollegiaalinen käytös lähityöyhteisössä. Hoitotyöntekijöiden esittämät kehitysehdotukset suuntautuivat näiden haasteiden korjaamiseen.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että hoitotyöntekijöiden kokemukset työhyvinvoinnista ja sitä edistävistä tekijöistä ovat samansuuntaisia kuin aikaisemmissa tutkimuksissa. Hyvä ja toimiva vuorovaikutus näyttäisi olevan työhyvinvoinnin ydin ja sen kehittämiseen tulee jatkossa paneutua Kuntoutuskeskus Kankaanpäässä. Näin saataisiin ylläpidettyä ”kuntsarin henkeä” sekä lisättyä hoitotyöntekijöiden työhyvinvointia ja työn imua.
Tämä tutkimus oli kvalitatiivinen, kuvaileva tutkimus. Aineisto kerättiin ryhmähaastatteluilla, joihin osallistui yhteensä 11 Kuntoutuskeskus Kankaanpäässä työskentelevää sairaanhoitajaa, lähihoitajaa ja lähihoitajaksi opiskelevaa kuntoutusavustajaa. Ryhmähaastattelujen teema-alueet olivat työhyvinvoinnin ja työn imun kokemukset, työhyvinvointia edistävät tekijät ja kehitysehdotukset työhyvinvoinnin edistämiseksi. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla.
Hoitotyöntekijät olivat pääosin tyytyväisiä työpaikkaansa ja kokivat viihtyvänsä työssään. Työn imun kokemuksia oli osalla työntekijöistä. Työhyvinvointia edistivät hoitotyöntekijöiden mielestä työhyvinvoinnin mahdollistava ympäristö, johon kuuluivat selkeästi toimiva organisaatio, hyvä työilmapiiri ja terveyttä edistävä työympäristö sekä toimivat vuorovaikutussuhteet työkavereiden, asiakkaiden, johdon ja esimiesten kanssa. Lisäksi työhyvinvointia edistivät työhön liittyvät tekijät, kuten työn sisältö- ja rakennetekijät sekä joustavat työajat ja yksilöön itseensä liittyvät tekijät, joita olivat persoonallisuus ja yksityiselämä, omasta hyvinvoinnista huolehtiminen ja osaaminen. Haasteina työhyvinvoinnin toteutumiselle olivat muun muassa kiire, kokemus johdolta saadun tuen puutteesta, erillisyyden tunne suhteessa muihin ammattiryhmiin ja epäkollegiaalinen käytös lähityöyhteisössä. Hoitotyöntekijöiden esittämät kehitysehdotukset suuntautuivat näiden haasteiden korjaamiseen.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että hoitotyöntekijöiden kokemukset työhyvinvoinnista ja sitä edistävistä tekijöistä ovat samansuuntaisia kuin aikaisemmissa tutkimuksissa. Hyvä ja toimiva vuorovaikutus näyttäisi olevan työhyvinvoinnin ydin ja sen kehittämiseen tulee jatkossa paneutua Kuntoutuskeskus Kankaanpäässä. Näin saataisiin ylläpidettyä ”kuntsarin henkeä” sekä lisättyä hoitotyöntekijöiden työhyvinvointia ja työn imua.