Keuhkojen diffuusiokapasiteettilaitteiden menetelmä- ja tulostasovertailu
Sievinen, Anna (2015)
Sievinen, Anna
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015120218862
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015120218862
Tiivistelmä
Diffuusiokapasiteettitutkimusta käytetään keuhkojen toiminnan tutkimiseen. Tässä opinnäytetyössä on tehty tulostasovertailua kahdella diffuusiokapasiteettilaitteella. Työ on tehty Meilahden kliinisen fysiologian yksikköön, johon on keväällä 2014 hankittu uusi diffuusiokapasiteettilaite, joka käyttää vanhasta laitteesta poiketen testikaasuna heliumin sijasta metaania (CH4), sekä sillä voidaan valita käyttöön vaihtelevat (SentrySuite) asetukset. SentrySuite-menetelmä mahdollistaa myös tarkan diffuusiokapasiteettimittauksen henkilöllä, jolla on pienet keuhkotilavuudet.
Tämä työ on tärkeä Meilahden kliinisen fysiologian yksikölle, koska uusi diffuusiokapasiteettilaite tarvitaan päivittäiseen käyttöön. On kuitenkin tärkeää selvittää, että laite antaa luotettavia tuloksia. Vuosi sitten laitteiden välillä on tehty vertailua ja on osoitettu uuden laitteen antavan korkeampia diffuusiokapasiteettituloksia kuin vanha laite, varsinkin pienillä keuhkotilavuuksilla (Husso - Kelkka 2014). Tavoitteina tässä työssä oli jatkaa tulostasovertailua pienten keuhkotilavuuksien osalta uuden ja vanhan laitteen välillä, sekä yrittää selvittää mikä voisi vaikuttaa uuden laitteen korkeampiin tuloksiin.
Tutkimusaineistona tässä työssä on 31 tutkimushenkilöä, jotka on jaettu kahteen ryhmään diffuusiokapasiteettitutkimuksen yhteydessä mitatun vitaalikapasiteetin (VC) avulla. Ryhmä 1 koostuu pienikeuhkoisista testihenkilöistä, joiden VC on alentunut ja ryhmä 2 koostuu ns. normaalikeuhkoisista testihenkilöistä, jotka toimivat tutkimuksessa verrokkeina. Tulostasovertailu tehtiin valitsemalla diffuusiokapasiteettitutkimuksen tärkeimmät mittaussuureet, joista laskettiin molempien ryhmien osalta keskiarvot, keskihajonnat, eroprosentit, korrelaatiot ja parittaisten otosten t-testit.
Tulokset osoittavat, että uusi laite antaa korkeampia tuloksia molemmilla ryhmillä. Pienikeuhkoisten ryhmässä erot ovat suurempia kuin verrokeilla. Erityisesti diffuusiokapasiteettiarvoissa on suuria eroja. Erojen syitä pienikeuhkoisilla selvitettiin pistekaavioiden avulla. Tutkittiin vaikuttaako näyte- ja hukkatilavuus, hengityksen pidätysaika sekä spirometriatutkimuksessa mitatut FVC ja FEV1 korkeampaan diffuusiokapasiteettitulokseen uudella laitteella. Tämän tutkimuksen perusteella ei löytynyt selkeää syytä, miksi uusi laite antaa korkeampia tuloksia, mutta tämän tutkimuksen pohjalta on hyvä jatkaa erojen selvittelyä suuremmalla aineistolla.
Tämä työ on tärkeä Meilahden kliinisen fysiologian yksikölle, koska uusi diffuusiokapasiteettilaite tarvitaan päivittäiseen käyttöön. On kuitenkin tärkeää selvittää, että laite antaa luotettavia tuloksia. Vuosi sitten laitteiden välillä on tehty vertailua ja on osoitettu uuden laitteen antavan korkeampia diffuusiokapasiteettituloksia kuin vanha laite, varsinkin pienillä keuhkotilavuuksilla (Husso - Kelkka 2014). Tavoitteina tässä työssä oli jatkaa tulostasovertailua pienten keuhkotilavuuksien osalta uuden ja vanhan laitteen välillä, sekä yrittää selvittää mikä voisi vaikuttaa uuden laitteen korkeampiin tuloksiin.
Tutkimusaineistona tässä työssä on 31 tutkimushenkilöä, jotka on jaettu kahteen ryhmään diffuusiokapasiteettitutkimuksen yhteydessä mitatun vitaalikapasiteetin (VC) avulla. Ryhmä 1 koostuu pienikeuhkoisista testihenkilöistä, joiden VC on alentunut ja ryhmä 2 koostuu ns. normaalikeuhkoisista testihenkilöistä, jotka toimivat tutkimuksessa verrokkeina. Tulostasovertailu tehtiin valitsemalla diffuusiokapasiteettitutkimuksen tärkeimmät mittaussuureet, joista laskettiin molempien ryhmien osalta keskiarvot, keskihajonnat, eroprosentit, korrelaatiot ja parittaisten otosten t-testit.
Tulokset osoittavat, että uusi laite antaa korkeampia tuloksia molemmilla ryhmillä. Pienikeuhkoisten ryhmässä erot ovat suurempia kuin verrokeilla. Erityisesti diffuusiokapasiteettiarvoissa on suuria eroja. Erojen syitä pienikeuhkoisilla selvitettiin pistekaavioiden avulla. Tutkittiin vaikuttaako näyte- ja hukkatilavuus, hengityksen pidätysaika sekä spirometriatutkimuksessa mitatut FVC ja FEV1 korkeampaan diffuusiokapasiteettitulokseen uudella laitteella. Tämän tutkimuksen perusteella ei löytynyt selkeää syytä, miksi uusi laite antaa korkeampia tuloksia, mutta tämän tutkimuksen pohjalta on hyvä jatkaa erojen selvittelyä suuremmalla aineistolla.