Koulun elämää ja elämän koulua : Opettaja luokkayhteisön hyvinvointia edistämässä siirtymävaiheessa neljänneltä viidennelle luokalle uuteen ryhmään.
Rautiola, Mari (2015)
Rautiola, Mari
Oulun ammattikorkeakoulu
2015
Creative Commons Attribution-NonCommercial-ShareAlike 1.0 Suomi
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015120218975
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015120218975
Tiivistelmä
Tämä tutkimuksellinen kehittämistyö on jatkoa Oulun ammattikorkeakoulun Sosiaali- ja terveysalan yksikön ja Kempeleen kunnan peruskoulujen jo 20 vuotta jatkuneeseen yhteistyöhön lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja mielenterveyden edistämiseksi. Tässä kehittämistyössä kehitettiin Kempeleen Kirkonkylän kouluyhteisön työskentelyä siirtymävaiheessa, jossa 5. luokalle Kirkonkylän kouluun siirtyy oppilaita kahdesta muusta koulusta koulun omien oppilaiden lisäksi ja oppilaista muodostetaan kokonaan uudet luokkaryhmät. Kehittämistyön johtoajatuksena prosessin alusta saakka on ollut kehittää siirtymävaiheen niin kutsuttua ryhmäyttämistyöskentelyä luokkayhteisön yhtenäisyyttä ja hyvinvointia tukevaksi. Kohderyhmäksi ja näkökulmaksi tähän kehittämistyöhön valikoitui opettajan näkökulma, sillä opettajana ryhmän ohjaajana ja siirtymävaiheessa kehittyvällä opettaja-oppilassuhtella tiedetään olevan merkittävä rooli oppilaan sopeutumiselle ja oppilaan eheän koulupolun kehittymiselle. Työssä korostuu toimintaterapeuttinen näkökulma, sillä sen yhtenä tavoitteena on koulun toimintaterapeutin roolin konkeretisoituminen koulutyön tukena.
Tässä tutkimuksellisessa kehittämistyössä esitin tutkimustehtävänä kuvata, miten opettaja voi tukea luokkayhteisön hyvinvointia oppilaiden siirtymävaiheessa uuteen ryhmään. Tätä tulosta lähestyttiin kuvaamalla opettajien kokemuksia siirtymävaiheen työskentelystä ja tutkimalla myös oppilaiden kokemuksia kehittämistyön tueksi. Tutkimuksellinen vaihe toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jossa opettajien kokemuksia siirtymävaiheen työskentelystä tutkittiin ryhmämuotoisella teemahaastattelulla. Oppilaiden osallisuutta tukeva tiedonkeruu toteutettiin toiminnallisin, osallistavin menetelmin. Tutkimusaineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällön analyysillä, jossa opettajien kokemuksia siirtymävaiheen työskentelystä kuvaamaan muodostui viisi pääluokkaa: jotka ovat oppilas siirtymävaiheessa, opettaja kasvattajana ryhmässä, siirtymävaiheen käytännöt ja ryhmän hyvinvointi. Oppilaiden tutkimustulokset jakaantuvat kolmeen pääluokkaan: Oppilaiden kokemuksia omasta luokkaryhmästään, Oppilaiden kokemuksia ryhmäytyvistä edistävistä käytännöistä sekä Oppilaiden käsityksiä turvallisen ryhmän ominaisuuksista.
Tutkimuksellisen vaiheen jälkeen kehittäminen jatkui kahdessa kehittämistyöpajssa, joissa kehitettiin yhteisesti valittuja siirtymävaiheen ja ryhmäytymistyöskentelyn käytäntöjä suunnitellen luokan ryhmäytymistä tukevaa ohjelmaa ensimmäiselle kouluviikolle sekä prosessina jatkuvaan ryhmäytymiseen. Lisäksi tehtiin suunnitelmia tiedonsiirtokäytäntöjen uudistamiseen.
Tässä tutkimuksellisessa kehittämistyössä esitin tutkimustehtävänä kuvata, miten opettaja voi tukea luokkayhteisön hyvinvointia oppilaiden siirtymävaiheessa uuteen ryhmään. Tätä tulosta lähestyttiin kuvaamalla opettajien kokemuksia siirtymävaiheen työskentelystä ja tutkimalla myös oppilaiden kokemuksia kehittämistyön tueksi. Tutkimuksellinen vaihe toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jossa opettajien kokemuksia siirtymävaiheen työskentelystä tutkittiin ryhmämuotoisella teemahaastattelulla. Oppilaiden osallisuutta tukeva tiedonkeruu toteutettiin toiminnallisin, osallistavin menetelmin. Tutkimusaineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällön analyysillä, jossa opettajien kokemuksia siirtymävaiheen työskentelystä kuvaamaan muodostui viisi pääluokkaa: jotka ovat oppilas siirtymävaiheessa, opettaja kasvattajana ryhmässä, siirtymävaiheen käytännöt ja ryhmän hyvinvointi. Oppilaiden tutkimustulokset jakaantuvat kolmeen pääluokkaan: Oppilaiden kokemuksia omasta luokkaryhmästään, Oppilaiden kokemuksia ryhmäytyvistä edistävistä käytännöistä sekä Oppilaiden käsityksiä turvallisen ryhmän ominaisuuksista.
Tutkimuksellisen vaiheen jälkeen kehittäminen jatkui kahdessa kehittämistyöpajssa, joissa kehitettiin yhteisesti valittuja siirtymävaiheen ja ryhmäytymistyöskentelyn käytäntöjä suunnitellen luokan ryhmäytymistä tukevaa ohjelmaa ensimmäiselle kouluviikolle sekä prosessina jatkuvaan ryhmäytymiseen. Lisäksi tehtiin suunnitelmia tiedonsiirtokäytäntöjen uudistamiseen.