Histologisten osoitusvärjäysten virhelähteet ja oppimateriaali
Märsy, Minna; Pulkkinen, Johanna (2015)
Märsy, Minna
Pulkkinen, Johanna
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015120218973
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015120218973
Tiivistelmä
Monet histologiset värjäykset on kehitetty jo 1800- ja 1900-luvuilla. Ne ovat tänä päivänäkin vielä käytössä, mutta monia värjäyksiä on muokattu eri tavoin. Osoitusvärjäykset, jotka tehdään usein käsin, ovat vähemmän käytettyjä ja virhealttiimpia kuin konevärjäykset. Värjäyksissä tapahtuvat virheet voivat vaikeuttaa värjättävän kudoksen rakenteiden ja ominaisuuksien tarkastelua ja näin ollen hankaloittaa huomattavasti näytteitä tulkitsevien patologien työskentelyä. Opinnäytetyömme tarkoituksena on selvittää seitsemän osoitusvärjäyksen yleisimmät virhelähteet ja tehdä näihin perustuva oppimateriaali. Oppimateriaalimme tulee HUSLABin Meilahden patologian laboratorion ja Metropolia Ammattikorkeakoulun käyttöön.
Oppimateriaalia työstäessä on huomioitu erilaiset oppimistyylit. Se on tarkoitettu lähinnä itsenäiseen opiskeluun ja sisältää tätä tukevia aktivoivia kysymyksiä. Oppimateriaalimme keskittyy histologisten osoitusvärjäysten virhelähteisiin. Ennen värjäyksiä kudosnäyte kulkee histologisen laboratorioprosessin läpi, jotta kudos pystyttäisiin värjäämään ja sitä voitaisiin tarkastella mikroskoopilla. Käsittelemämme osoitusvärjäykset ovat Asetylkolinesteraasi-, Berliininsini-, Elastiset säikeet-, Gram-, Hematologinen Giemsa-, Masson-Fontana-, ja Unna-Pappenheim-värjäys. Osa näistä värjäyksistä suoritettiin käsin ja osa ArtisanLink-värjäysautomaatilla. Värjäykset sisältävät useita työvaiheita ja niissä tapahtuvat yleisimmät virhelähteet päätettiin ennalta yhdessä ohjaajiemme kanssa.
Tuloksia tarkasteltaessa huomasimme, että virhelähteiden merkitys vaihteli huomattavasti eri värjäyksien kesken. Osassa värjäyksistä toteutettujen virheiden merkitys näkyi voimakkaasti, kun taas joissain värjäyksissä virheiden vaikutukset olivat olemattomat. Työmme tulokset koottiin yhteen oppimateriaaliksi, jossa työmme tarkoitus ja värjäysten teoria on kerrottu lyhyesti sekä virhelähteiden tulokset on esitelty kuvien avulla.
Oppimateriaalia työstäessä on huomioitu erilaiset oppimistyylit. Se on tarkoitettu lähinnä itsenäiseen opiskeluun ja sisältää tätä tukevia aktivoivia kysymyksiä. Oppimateriaalimme keskittyy histologisten osoitusvärjäysten virhelähteisiin. Ennen värjäyksiä kudosnäyte kulkee histologisen laboratorioprosessin läpi, jotta kudos pystyttäisiin värjäämään ja sitä voitaisiin tarkastella mikroskoopilla. Käsittelemämme osoitusvärjäykset ovat Asetylkolinesteraasi-, Berliininsini-, Elastiset säikeet-, Gram-, Hematologinen Giemsa-, Masson-Fontana-, ja Unna-Pappenheim-värjäys. Osa näistä värjäyksistä suoritettiin käsin ja osa ArtisanLink-värjäysautomaatilla. Värjäykset sisältävät useita työvaiheita ja niissä tapahtuvat yleisimmät virhelähteet päätettiin ennalta yhdessä ohjaajiemme kanssa.
Tuloksia tarkasteltaessa huomasimme, että virhelähteiden merkitys vaihteli huomattavasti eri värjäyksien kesken. Osassa värjäyksistä toteutettujen virheiden merkitys näkyi voimakkaasti, kun taas joissain värjäyksissä virheiden vaikutukset olivat olemattomat. Työmme tulokset koottiin yhteen oppimateriaaliksi, jossa työmme tarkoitus ja värjäysten teoria on kerrottu lyhyesti sekä virhelähteiden tulokset on esitelty kuvien avulla.