Kirjasto yhteiskunnassa : kirjaston fyysiset tilat ja palvelut murroksessa
Hernelahti, Sanna (2015)
Hernelahti, Sanna
Turun ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015120118710
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015120118710
Tiivistelmä
Kehittämistyössä tarkasteltiin yleisen kirjaston palveluiden ja tilojen käyttöä sekä tarvetta yhteiskunnassa. Kirjastojen käyttö on rajussa muutoksessa ja muutoksen avaimia etsittiin kirjastotilojen uudistamisesta ja palveluiden kohdentamisesta entistä moninaisemmille kohderyhmille.
Kirjastojen uudistamista lähestyttiin tulevaisuudentutkimuksen, kirjastojen tilasuunnittelun ja henkilökohtaisten haastattelujen kautta. Teoreettista taustatukea antoi myös IFLAN trendiraportti.
Turun kaupungin vuoteen 2029 ulottuvassa strategiassa ja sen ohjelmissa puhutaan vähän kirjastosta, mutta paljon kirjaston tekemästä työstä ja niistä keinoista, joihin myös kirjastossa pyritään asukkaiden tasavertaisuuden ja hyvän elämän turvaamiseksi. Elämän hallinta ja aktiivisuuden korostaminen näkyvät myös kirjastossa uusien asiakasryhmien saavuttamisena sekä entistä moninaisempien yhteistyömallien kautta.
Kirjastopalvelujohtajien Inkeri Näätsaaren ja Aart de Heerin haastattelut kertoivat selkeästi kirjastojen tarpeellisuudesta ja uudesta tehtävästä. Lukutaidon tukeminen on edelleen kirjaston ydintehtävä. Demokraattisena, kaikille avoimena tilana kirjaston tulee opastaa kansalaisia niin uusien välineiden kuin lukutaitojen pariin.
Elämää helpottavat taidot, sosiaalisen verkoston tarjoaminen ja kaikille avoimet, lukemiseen ja kirjallisuuteen liittyvät tapahtumat ovat kirjastolle jo nyt tärkeitä elementtejä. Kun tähän vielä otetaan huomioon muuntuvat tilat niin työskentelylle kuin elämyksellisyydellekin, saadaan kirjasto, joka tukee sivistystä ja omaehtoista oppimista. Kirjasto tarjoaa myös parhaimmillaan hetken hengähdystauon hektisestä ja äänekkäästä maailmasta.
Kirjastojen uudistamista lähestyttiin tulevaisuudentutkimuksen, kirjastojen tilasuunnittelun ja henkilökohtaisten haastattelujen kautta. Teoreettista taustatukea antoi myös IFLAN trendiraportti.
Turun kaupungin vuoteen 2029 ulottuvassa strategiassa ja sen ohjelmissa puhutaan vähän kirjastosta, mutta paljon kirjaston tekemästä työstä ja niistä keinoista, joihin myös kirjastossa pyritään asukkaiden tasavertaisuuden ja hyvän elämän turvaamiseksi. Elämän hallinta ja aktiivisuuden korostaminen näkyvät myös kirjastossa uusien asiakasryhmien saavuttamisena sekä entistä moninaisempien yhteistyömallien kautta.
Kirjastopalvelujohtajien Inkeri Näätsaaren ja Aart de Heerin haastattelut kertoivat selkeästi kirjastojen tarpeellisuudesta ja uudesta tehtävästä. Lukutaidon tukeminen on edelleen kirjaston ydintehtävä. Demokraattisena, kaikille avoimena tilana kirjaston tulee opastaa kansalaisia niin uusien välineiden kuin lukutaitojen pariin.
Elämää helpottavat taidot, sosiaalisen verkoston tarjoaminen ja kaikille avoimet, lukemiseen ja kirjallisuuteen liittyvät tapahtumat ovat kirjastolle jo nyt tärkeitä elementtejä. Kun tähän vielä otetaan huomioon muuntuvat tilat niin työskentelylle kuin elämyksellisyydellekin, saadaan kirjasto, joka tukee sivistystä ja omaehtoista oppimista. Kirjasto tarjoaa myös parhaimmillaan hetken hengähdystauon hektisestä ja äänekkäästä maailmasta.