Virolaiset nuoret seurakunnan matkassa : Tutkimus Viron evankelis-luterilaisen kirkon tavoittavuudesta, nuorten hengellisen kasvun tukemisesta ja toiminnan kehittämisestä nuorten näkökulmasta
Pentinmäki, Anne (2015)
Pentinmäki, Anne
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015112017051
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015112017051
Tiivistelmä
Pentinmäki, Anne. Virolaiset nuoret seurakunnan matkassa. Tutkimus Viron evankelisluterilaisen kirkon tavoittavuudesta, nuorten hengellisen kasvun tukemisesta ja toiminnan kehittämisestä nuorten näkökulmasta. Diakonia-ammattikorkeakoulu, syksy 2015. 62 sivua, 1liite.
Diakonia-ammattikorkeakoulu, Sosiaalialan koulutusohjelma, Kristillinen lapsi- ja nuorisotyön suuntautumisvaihtoehto, sosionomi (AMK) + kirkon nuorisotyönohjaajan virkakelpoisuus.
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, miten Viron evankelis-luterilainen kirkko tavoittaa virolaiset nuoret, miten se tukee virolaisten nuorten hengellistä kasvua, ja miten sen toimintaa tulisi kehittää, jotta se tukisi ja tavoittaisi nuoria paremmin. Opinnäytetyö on tehty yhteistyössä Viron evankelis-luterilaisen kirkon Lapsi- ja Nuorisotyönyhdistyksen kanssa.
Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena, kyselylomakkeen avulla. Tutkimusaineiston keräyspaikkana oli Viron evankelis-luterilaisen kirkon nuorisopäivät. Kyselylomakkeita jaettiin 120 kappaletta. Vastausprosentiksi muodostui noin 60 prosenttia.
Tutkimuksesta selvisi, että seurakunnan viikoittainen toiminta tavoitti parhaiten 16 ikävuodesta 30 ikävuoteen olevia nuoria. Seurakunta tavoitti erityisesti niitä nuoria, joilla oli jo hengellinen tausta perheen tai pyhäkoulun kautta. Nuortenillat, jumalanpalvelukset ja leiritoiminta tavoittivat nuoria parhaiten.
Raamatun opetus, tuen saaminen nuoren elämään, opastuksen saaminen uskonelämään ja kavereiden tapaaminen olivat tärkeitä syitä seurakunnassa käynnille. Raamatun opetus ja luku, musiikki sekä muiden nuorten kanssa keskustelu olivat tärkeitä asioita myös nuoren omalle uskolle. Seurakunta tuki ja oli tärkeä osa nuoren elämää ja uskonelämää. Oma hengellinen ohjaaja löytyi vain muutamalta.
Nuorille tarkoitetun toiminnan määrää tulisi lisätä ja monipuolistaa. Nuorille tulisi antaa enemmän mahdollisuuksia päättää seurakunnan asioista. Seurakunnan tulisi panostaa seurakunnan ulkopuolella tehtävään työhön eli mainostamiseen ja kouluyhteistyöhön. Myös nuoria ja nuorisotyönohjaajia toivottaisiin enemmän ja heitä tulisi tukea enemmän.
Tutkimuksen perusteella olisi tärkeä lähteä korostamaan erityisesti nuoren tukemista, varhaisnuorisotyötä, seurakunnan ulkopuolella tehtävää työtä, nuorilähtöisyyttä ja vapaaehtoisuutta.
Asiasanat: Viro, evankelis-luterilainen kirkko, kirkon nuorisotyö, hengellinen kasvu, kvantitatiivinen tutkimus
Diakonia-ammattikorkeakoulu, Sosiaalialan koulutusohjelma, Kristillinen lapsi- ja nuorisotyön suuntautumisvaihtoehto, sosionomi (AMK) + kirkon nuorisotyönohjaajan virkakelpoisuus.
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, miten Viron evankelis-luterilainen kirkko tavoittaa virolaiset nuoret, miten se tukee virolaisten nuorten hengellistä kasvua, ja miten sen toimintaa tulisi kehittää, jotta se tukisi ja tavoittaisi nuoria paremmin. Opinnäytetyö on tehty yhteistyössä Viron evankelis-luterilaisen kirkon Lapsi- ja Nuorisotyönyhdistyksen kanssa.
Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena, kyselylomakkeen avulla. Tutkimusaineiston keräyspaikkana oli Viron evankelis-luterilaisen kirkon nuorisopäivät. Kyselylomakkeita jaettiin 120 kappaletta. Vastausprosentiksi muodostui noin 60 prosenttia.
Tutkimuksesta selvisi, että seurakunnan viikoittainen toiminta tavoitti parhaiten 16 ikävuodesta 30 ikävuoteen olevia nuoria. Seurakunta tavoitti erityisesti niitä nuoria, joilla oli jo hengellinen tausta perheen tai pyhäkoulun kautta. Nuortenillat, jumalanpalvelukset ja leiritoiminta tavoittivat nuoria parhaiten.
Raamatun opetus, tuen saaminen nuoren elämään, opastuksen saaminen uskonelämään ja kavereiden tapaaminen olivat tärkeitä syitä seurakunnassa käynnille. Raamatun opetus ja luku, musiikki sekä muiden nuorten kanssa keskustelu olivat tärkeitä asioita myös nuoren omalle uskolle. Seurakunta tuki ja oli tärkeä osa nuoren elämää ja uskonelämää. Oma hengellinen ohjaaja löytyi vain muutamalta.
Nuorille tarkoitetun toiminnan määrää tulisi lisätä ja monipuolistaa. Nuorille tulisi antaa enemmän mahdollisuuksia päättää seurakunnan asioista. Seurakunnan tulisi panostaa seurakunnan ulkopuolella tehtävään työhön eli mainostamiseen ja kouluyhteistyöhön. Myös nuoria ja nuorisotyönohjaajia toivottaisiin enemmän ja heitä tulisi tukea enemmän.
Tutkimuksen perusteella olisi tärkeä lähteä korostamaan erityisesti nuoren tukemista, varhaisnuorisotyötä, seurakunnan ulkopuolella tehtävää työtä, nuorilähtöisyyttä ja vapaaehtoisuutta.
Asiasanat: Viro, evankelis-luterilainen kirkko, kirkon nuorisotyö, hengellinen kasvu, kvantitatiivinen tutkimus