Ensisijaisesti aina lapsi : Ilman huoltajaa tulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden yhteydenpidon tukeminen perheeseen Mänttä-Vilppulan ryhmä- ja perheryhmäkodissa
Mäkinen, Hanna (2015)
Mäkinen, Hanna
Tampereen ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015120319192
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015120319192
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli muistuttaa ilman huoltajaa maahan tulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden hyvinvoinnista sekä kohtelusta ensisijaisesti lapsina eikä vain turvapaikanhakijoina. Opinnäytetyössä selvitettiin, kuinka Mänttä-Vilppulan ryhmä- ja perheryhmäkoti organisaationa mahdollistaa sekä kuinka sen ohjaajat toiminnallaan tukevat lapsen yhteydenpitoa perheeseensä. Lisäksi kartoitettiin, mitkä asiat edistävät ja mikä hidastavat yhteydenpitoa.
Ilman huoltajaa maahan tulleet alaikäiset ovat hyvin ajankohtainen ilmiö nyt syksyllä 2015. Opinnäytetyön pohjana oli huoli näistä lapsista sekä kiinnostus heidän hyvinvoinnistaan. Heidän kohdallaan perheestä puhuttaessa puhutaan lähinnä perheenyhdistämisestä. Kuitenkin aika lapsen elämässä ennen mahdollista perheenyhdistämistä ansaitsee huomiota, sillä prosessi voi kestää jopa vuosia tai päätös perheenyhdistämisestä voi olla kielteinen.
Työn teoriaosuus muodostui pakolaisuuden käsittelystä ilman huoltajaa maahan tulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden sekä turvapaikanhakuprosessin kautta. Toisessa osassa käsiteltiin lapsen etua sekä perheen merkitystä lapselle. Lisäksi opinnäytetyössä esiteltiin Mänttä-Vilppulan ryhmä- ja perheryhmäkoti, jossa tutkimus toteutettiin.
Opinnäytetyö on kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus. Aineisto kerättiin haastattelemalla sekä kyselylomakkein. Haastattelu oli toteutukseltaan puolistrukturoitu. Myös kyselylomakkeet pohjautuivat avoimiin kysymyksiin. Aineistoa kerättiin yksikön johtajalta, ohjaajilta sekä lasten talon ulkopuolisilta edustajilta.
Keskeisimpinä tuloksina yhteydenpidon tukemisessa nousi ohjaajien herkkyys kuunnella lasta ja olla aidosti kiinnostunut hänestä. Yksikön tarjoamat yhteydenpitoväylät ovat edellytys lapsen yhteydenpidolle perheeseensä mutta eivät yksinään tue sitä. Yhteydenpitoa hidastavat niin huonot yhteydet ja kulttuuriset erot kuin myös lapsen sekä vanhempien suru ja ikävä. Useat lapset pitävät perheisiinsä yhteyttä itsenäisesti ja säännöllisesti mutta työntekijöiden näkökulmasta vähän lasten ikävään nähden. Ikävää työntekijät puolestaan voivat lievittää kuuntelemalla lasta sekä kunnioittamalla hänen juuriaan.
Ilman huoltajaa maahan tulleet alaikäiset ovat hyvin ajankohtainen ilmiö nyt syksyllä 2015. Opinnäytetyön pohjana oli huoli näistä lapsista sekä kiinnostus heidän hyvinvoinnistaan. Heidän kohdallaan perheestä puhuttaessa puhutaan lähinnä perheenyhdistämisestä. Kuitenkin aika lapsen elämässä ennen mahdollista perheenyhdistämistä ansaitsee huomiota, sillä prosessi voi kestää jopa vuosia tai päätös perheenyhdistämisestä voi olla kielteinen.
Työn teoriaosuus muodostui pakolaisuuden käsittelystä ilman huoltajaa maahan tulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden sekä turvapaikanhakuprosessin kautta. Toisessa osassa käsiteltiin lapsen etua sekä perheen merkitystä lapselle. Lisäksi opinnäytetyössä esiteltiin Mänttä-Vilppulan ryhmä- ja perheryhmäkoti, jossa tutkimus toteutettiin.
Opinnäytetyö on kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus. Aineisto kerättiin haastattelemalla sekä kyselylomakkein. Haastattelu oli toteutukseltaan puolistrukturoitu. Myös kyselylomakkeet pohjautuivat avoimiin kysymyksiin. Aineistoa kerättiin yksikön johtajalta, ohjaajilta sekä lasten talon ulkopuolisilta edustajilta.
Keskeisimpinä tuloksina yhteydenpidon tukemisessa nousi ohjaajien herkkyys kuunnella lasta ja olla aidosti kiinnostunut hänestä. Yksikön tarjoamat yhteydenpitoväylät ovat edellytys lapsen yhteydenpidolle perheeseensä mutta eivät yksinään tue sitä. Yhteydenpitoa hidastavat niin huonot yhteydet ja kulttuuriset erot kuin myös lapsen sekä vanhempien suru ja ikävä. Useat lapset pitävät perheisiinsä yhteyttä itsenäisesti ja säännöllisesti mutta työntekijöiden näkökulmasta vähän lasten ikävään nähden. Ikävää työntekijät puolestaan voivat lievittää kuuntelemalla lasta sekä kunnioittamalla hänen juuriaan.