Harvennusten voimakkuus ja sijoittuminen harvennusmalleihin
Rantanen, Laura (2015)
Rantanen, Laura
Tampereen ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015120319226
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015120319226
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö käsitteli harvennuksia, niiden metsänhoidollisia ja taloudellisia vaikutuksia, sekä Hyvän metsänhoidon suositusten mukaisia harvennusmalleja. Harvennusten voimakkuutta ja sijoittumista harvennusmalleihin tutkittiin 40 satunnaisesti valitun kuvion perusteella. Kuviot olivat Pirkanmaalla ja työn toimeksiantajana oli Metsä Group. Kuviot mitattiin relaskooppikoealoin pinta-alaan perustuvalla koealamäärällä. Näin saatuja kuviotietoja verrattiin harvennusmalleihin. Harvennusvoimakkuus saatiin vertaamalla metsäsuunnitelmista saatuja lähtöpuuston tietoja harvennuksen jälkeen mitattuihin jäävän puuston tietoihin. Lisäksi yhdeksällä kuviolla mittauksen tukena oli Trestima, joka on älypuhelimeen ladattava kuvatulkintaan perustuva metsänmittaussovellus.
Mitatuista 40 kuviosta metsänhoidon suositusten mukaan harvennettuja oli 22. Loput 18 kuviota oli harvennettu suosituksia harvemmiksi. Suurin osa alle suositusten harvennetuissa kuvioissa oli ensiharvennuksia, ja suositusten mukaan harvennetuista kuvioista suurin osa oli muita harvennuksia. Yksikään kuvio ei kuitenkaan mennyt alle lakirajojen, mutta yksi kuvio oli lakirajalla. Alle suositusten harvennetuissa kuvioissa vain kuusi kuviota oli suositusten mukaisessa harvennustarpeessa, ja loput sen alle. Harvennusvoimakkuus oli silti lähes sama kuin suositusten mukaan harvennetuissa kuvioissa, joissa lähes kaikissa harvennuksen lähtötilannekin oli suositusten mukainen. Lisäksi havaittiin, että suurimmalla osalla omistajista oli enemmän kuin yksi kuvio, ja puolella omistajista oli kuvioita sekä suositusten mukaan harvennetuissa että niiden alle harvennetuissa. Voidaan olettaa, että käsittelyalueiden kasvattamisen vuoksi kaikki omistajan kuviot eivät ole olleet harvennustarpeessa, mutta ne on kuitenkin samalla käsitelty.
Opinnäytetyössä mitattujen kuvioiden osalta selvisi, että ensiharvennuksien käsittely on ollut voimakkaampaa kuin muiden harvennusten. Lisäksi omistajan useiden kuvioiden yhdistäminen isommaksi käsittelyalueeksi näyttäisi johtavan siihen, että osaa kuvioista on käsitelty ennen kuin harvennusmallit sitä suosittavat ja harvennusvoimakkuutta ei ole kuitenkaan laskettu lähtöpuuston edellyttämälle tasolle.
Mitatuista 40 kuviosta metsänhoidon suositusten mukaan harvennettuja oli 22. Loput 18 kuviota oli harvennettu suosituksia harvemmiksi. Suurin osa alle suositusten harvennetuissa kuvioissa oli ensiharvennuksia, ja suositusten mukaan harvennetuista kuvioista suurin osa oli muita harvennuksia. Yksikään kuvio ei kuitenkaan mennyt alle lakirajojen, mutta yksi kuvio oli lakirajalla. Alle suositusten harvennetuissa kuvioissa vain kuusi kuviota oli suositusten mukaisessa harvennustarpeessa, ja loput sen alle. Harvennusvoimakkuus oli silti lähes sama kuin suositusten mukaan harvennetuissa kuvioissa, joissa lähes kaikissa harvennuksen lähtötilannekin oli suositusten mukainen. Lisäksi havaittiin, että suurimmalla osalla omistajista oli enemmän kuin yksi kuvio, ja puolella omistajista oli kuvioita sekä suositusten mukaan harvennetuissa että niiden alle harvennetuissa. Voidaan olettaa, että käsittelyalueiden kasvattamisen vuoksi kaikki omistajan kuviot eivät ole olleet harvennustarpeessa, mutta ne on kuitenkin samalla käsitelty.
Opinnäytetyössä mitattujen kuvioiden osalta selvisi, että ensiharvennuksien käsittely on ollut voimakkaampaa kuin muiden harvennusten. Lisäksi omistajan useiden kuvioiden yhdistäminen isommaksi käsittelyalueeksi näyttäisi johtavan siihen, että osaa kuvioista on käsitelty ennen kuin harvennusmallit sitä suosittavat ja harvennusvoimakkuutta ei ole kuitenkaan laskettu lähtöpuuston edellyttämälle tasolle.