Vertaismentorointi pohjoissavolaisten pienten järjestöjen työhyvinvoinnin edistämisessä
Matilainen, Aino (2015)
Matilainen, Aino
Humanistinen ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015120118806
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015120118806
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tilaajana toimii Joensuun Setlementti ry:n ja Humanistisen ammattikorkeakoulun yhteistyöhanke ”Järjestöjalostamo – uusia työkaluja järjestökentän työhyvinvointiin ja osaamispääoman kasvattamiseen”. Opinnäytetyössä kerättiin aineistoa Järjestöjalostamo –hankkeelle Pohjois-Savossa toimineesta vertaismentorointiryhmästä pohjoissavolaisille järjestötyöntekijöille. Ryhmästä kerättiin tietoa sen toimimisesta, käytäntöjen kannattavuudesta ja tehokkuudesta sekä laadukkuudesta. Tämän lisäksi aineistosta tarkasteltiin ryhmäläisten esiin nostamia asioita työhyvinvoinnista pienissä järjestöissä Pohjois-Savossa.
Opinnäytetyön aineistonkeruu tapahtui nauhoittamalla ja litteroimalla ryhmäkeskusteluja sekä tekemällä havainnointimuistiinpanoja. Lisäksi aineistonhankintamenetelmänä käytettiin toiminnallisia lähestymistapoja ja suoritettiin hyvinvoinnin alkukartoitus. Ryhmäläiset tekivät myös loppupalautteen, joka tehtiin viimeisellä tapaamiskerralla tai sähköisesti sähköpostin välityksellä.
Opinnäytetyön tuloksia hyödynnetään Järjestöjalostamo - hankkeen työhyvinvointiryhmien toiminnan suunnittelussa. Työstä on konkreettista hyötyä hankkeen suunnittelussa ja toteutuksessa, minkä lisäksi opinnäytetyössä tuotettu tieto ja aineisto antavat monipuolisen kuvan nykypäivän järjestökentän työhyvinvoinnista.
Aineistosta selvisi, että järjestötyöntekijöiden työhyvinvointi ei ole vielä kovin yleinen puheenaihe, vaikka ongelmat työssä ovat yleisiä. Yleisimmät työhyvinvointiin negatiivisesti vaikuttavat asiat ovat järjestön talous ja rahoitukseen liittyvät huolet, työn epävarmuus sekä työmäärän jatkuva kasvu. Positiivisesti vaikuttavia asioita olivat vertaisuussuhteet työpaikalla, työnohjaus sekä riittävän tuen saaminen joko työkavereilta tai esimiehiltä.
Järjestöjalostamo –hankkeen Pohjois-Savon työhyvinvoinnin ryhmästä annettiin paljon palautetta ja konkreettisia parannusehdotuksia tulevaisuuteen. Ryhmästä jäi ensimmäisten kertojen jälkeen pois jonkin verran osallistujia, mutta prosessin läpi pysyneet ryhmäläiset kokivat toiminnan erittäin hyvänä ja hyödyllisenä monin eri tavoin. Varsinkin vertaisuus ja mentorointi, oman työn tärkeyden ymmärryksen merkitys ja erilaisten työhyvinvoinnin menetelmien hyödyntäminen jatkossa nousivat esille positiivisina asioina.
Opinnäytetyön aineistonkeruu tapahtui nauhoittamalla ja litteroimalla ryhmäkeskusteluja sekä tekemällä havainnointimuistiinpanoja. Lisäksi aineistonhankintamenetelmänä käytettiin toiminnallisia lähestymistapoja ja suoritettiin hyvinvoinnin alkukartoitus. Ryhmäläiset tekivät myös loppupalautteen, joka tehtiin viimeisellä tapaamiskerralla tai sähköisesti sähköpostin välityksellä.
Opinnäytetyön tuloksia hyödynnetään Järjestöjalostamo - hankkeen työhyvinvointiryhmien toiminnan suunnittelussa. Työstä on konkreettista hyötyä hankkeen suunnittelussa ja toteutuksessa, minkä lisäksi opinnäytetyössä tuotettu tieto ja aineisto antavat monipuolisen kuvan nykypäivän järjestökentän työhyvinvoinnista.
Aineistosta selvisi, että järjestötyöntekijöiden työhyvinvointi ei ole vielä kovin yleinen puheenaihe, vaikka ongelmat työssä ovat yleisiä. Yleisimmät työhyvinvointiin negatiivisesti vaikuttavat asiat ovat järjestön talous ja rahoitukseen liittyvät huolet, työn epävarmuus sekä työmäärän jatkuva kasvu. Positiivisesti vaikuttavia asioita olivat vertaisuussuhteet työpaikalla, työnohjaus sekä riittävän tuen saaminen joko työkavereilta tai esimiehiltä.
Järjestöjalostamo –hankkeen Pohjois-Savon työhyvinvoinnin ryhmästä annettiin paljon palautetta ja konkreettisia parannusehdotuksia tulevaisuuteen. Ryhmästä jäi ensimmäisten kertojen jälkeen pois jonkin verran osallistujia, mutta prosessin läpi pysyneet ryhmäläiset kokivat toiminnan erittäin hyvänä ja hyödyllisenä monin eri tavoin. Varsinkin vertaisuus ja mentorointi, oman työn tärkeyden ymmärryksen merkitys ja erilaisten työhyvinvoinnin menetelmien hyödyntäminen jatkossa nousivat esille positiivisina asioina.