Vajaaravitsemuksen tunnistamisen kehittäminen NRS-2002-menetelmällä, vajaaravitsemuksen ehkäisy
Pesonen, Eija (2015)
Pesonen, Eija
Laurea-ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015113018416
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015113018416
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö on kehittämistyö Jorvin sairaalan Ne3-osastolle. Kehittämistyön tavoitteena oli kehittää osaston hoitohenkilökunnan vajaaravitsemuksen tunnistamista. Tavoitteena oli tunnistaa vajaaravitsemuspotilaat entistä varmemmin ja aikaisemmin. Opinnäytetyön tekijä oli osa työryhmää, johon kuului Ne3-osaston osastonhoitaja sekä kaksi sairaanhoitajaa, jotka toimivat osaston ravitsemusvastaavina.Työryhmän tarkoituksena oli perehtyä vajaaravitsemuksen tunnistamisen uuteen menetelmään ja perehdyttää koko osaston hoitohenkilökunta uuden menetelmän käyttämiseen.
Teoreettisena perustana työssä käytettiin tutkimustuloksia vajaaravitsemuksesta ja sen tunnistamisesta sekä ohjeistuksia NRS-2002-vajaaravitsemusmittarin käytöstä. Kehittämistoiminnan työkaluna käytettiin juurruttamisen menetelmää. Juurruttamisen tarkoituksena oli tuoda osastolle uusi menetelmä vajaaravitsemuksen tunnistamisen avuksi. Uutena menetelmänä osastolle lähdettiin juurruttamaan NRS-2002-vajaaravitsemusmittaria. Suositusten mukaan kyseistä mittaria tulee käyttää sairaalahoidossa olevien aikuisikäisten potilaiden vajaaravitsemuksen seulontaan. Tiedonkeruumenetelmänä käytössä oli kyselylomake. Kyselyssä kartoitettiin hoitohenkilökunnan nykyisiä menetelmiä vajaaravitsemuksen tunnistamiseksi sekä ravitsemushoidon toteuttamisperusteita.
Alkukartoituksen perusteella koottiin perehdyttämistarkoituksella osastotunti, johon sisältyi NRS-2002-vajaaravitsemusmittari ja sen käyttö sekä kirjaaminen potilastietojärjestelmään. Hoitohenki-lökunnalle pidettiin 4 samansisältöistä osastotuntia. Jokaisen osastotunnin päätteeksi hoitohenkilökunta täytti arviointilomakkeen kehittämistyön toteuttamisesta. Tarkoituksena oli myös perehdyttää hoitohenkilökuntaa työn ohessa vajaaravitsemusmittarin käyttöön. Kyselylomake toi esille NRS-2002-mittarin tarpeellisuuden, sillä osastolla ei ollut yhtenäistä käytäntöä vajaaravitsemusriskin arvioimiseksi.
Uusi toimintamenetelmä turvaa sairaalahoidossa olevien potilaiden oikeanlaisen ravitsemushoidon, joka on osa kokonaisvaltaista hoitotyötä. Se myös tasavertaistaa potilaiden asemaa, sillä NRS-2002-vajaaravitemusmittari tulee tehdä jokaiselle osastolle hoitoon saapuvalle potilaalle viimeistään toisena hoitopäivänä.
Jatkossa kehittämiskohteena voisi toimia ravitsemushoidon suunnittelu ja toteuttaminen.
Teoreettisena perustana työssä käytettiin tutkimustuloksia vajaaravitsemuksesta ja sen tunnistamisesta sekä ohjeistuksia NRS-2002-vajaaravitsemusmittarin käytöstä. Kehittämistoiminnan työkaluna käytettiin juurruttamisen menetelmää. Juurruttamisen tarkoituksena oli tuoda osastolle uusi menetelmä vajaaravitsemuksen tunnistamisen avuksi. Uutena menetelmänä osastolle lähdettiin juurruttamaan NRS-2002-vajaaravitsemusmittaria. Suositusten mukaan kyseistä mittaria tulee käyttää sairaalahoidossa olevien aikuisikäisten potilaiden vajaaravitsemuksen seulontaan. Tiedonkeruumenetelmänä käytössä oli kyselylomake. Kyselyssä kartoitettiin hoitohenkilökunnan nykyisiä menetelmiä vajaaravitsemuksen tunnistamiseksi sekä ravitsemushoidon toteuttamisperusteita.
Alkukartoituksen perusteella koottiin perehdyttämistarkoituksella osastotunti, johon sisältyi NRS-2002-vajaaravitsemusmittari ja sen käyttö sekä kirjaaminen potilastietojärjestelmään. Hoitohenki-lökunnalle pidettiin 4 samansisältöistä osastotuntia. Jokaisen osastotunnin päätteeksi hoitohenkilökunta täytti arviointilomakkeen kehittämistyön toteuttamisesta. Tarkoituksena oli myös perehdyttää hoitohenkilökuntaa työn ohessa vajaaravitsemusmittarin käyttöön. Kyselylomake toi esille NRS-2002-mittarin tarpeellisuuden, sillä osastolla ei ollut yhtenäistä käytäntöä vajaaravitsemusriskin arvioimiseksi.
Uusi toimintamenetelmä turvaa sairaalahoidossa olevien potilaiden oikeanlaisen ravitsemushoidon, joka on osa kokonaisvaltaista hoitotyötä. Se myös tasavertaistaa potilaiden asemaa, sillä NRS-2002-vajaaravitemusmittari tulee tehdä jokaiselle osastolle hoitoon saapuvalle potilaalle viimeistään toisena hoitopäivänä.
Jatkossa kehittämiskohteena voisi toimia ravitsemushoidon suunnittelu ja toteuttaminen.