"MIKÄ AASI?" KOHTI KOMMUNIKAATION KEHITTÄMISSUUNNITELMAA : Puhetta tukevien ja korvaavien kommunikointimenetelmien käynnistyminen Kihmulan palvelukodissa ohjaajien kokemana
Vainikainen, Minna (2015)
Vainikainen, Minna
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015111516475
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015111516475
Tiivistelmä
Vainikainen, Minna. ”Mikä Aasi?” Puhetta tukevien ja korvaavien kommunikointimenetelmien käynnistyminen Kihmulan palvelukodissa ohjaajien kokemana. Kohti kommunikaation kehittämissuunnitelmaa. Diak Pieksämäki, syksy 2015, 91 s., 3 liitettä.
Diakonia ammattikorkeakoulu, Sosiaalialan koulutusohjelma, sosionomi (AMK).
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää ohjaajien kokemuksia puhetta tukevien ja korvaavien kommunikointimenetelmien käytöstä ja niihin liittyvistä haasteista kehitysvammaisten palvelukodin arjessa. Toisena tavoitteena oli tehdä palvelukodille kommunikaation kehittämissuunnitelma. Tutkimus tehtiin Vaalijalan kuntayhtymän Kihmulan palvelukodissa Siilinjärvellä haastattelemalla ohjaajia.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena. Tutkimusmenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Haastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina. Haastattelut nauhoitettiin ja litteroitiin. Litteroitu aineisto analysoitiin teemoittelemalla. Tutkimuksesta nousseiden tulosten pohjalta tehtiin kommunikaation kehittämissuunnitelma.
Tutkimuksen keskeisinä tuloksina esiin nousivat jatkuvan perehdyttämisen tärkeys ja henkilökunnan osaaminen puhetta tukevista ja korvaavista kommunikointimenetelmistä sekä kommunikoinnin apuvälineistä. Palvelukodin ohjaajien osaaminen edistää merkittävästi toiminnan alkuvaiheessa puhetta tukevien ja korvaavien kommunikointimenetel-mien käyttöä arjessa. Vaihtoehtoisten kommunikointimenetelmien käyttö vaikuttaa asiakkaan itsemääräämisoikeuden toteutumiseen ja osallisuuteen. Merkittävänä haasteena palvelukotiympäristössä kommunikoinnin tukemiselle koettiin ajankäyttö ja kaikkien ohjaajien sitoutuminen kommunikoinnin tukemiseen.
Diakonia ammattikorkeakoulu, Sosiaalialan koulutusohjelma, sosionomi (AMK).
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää ohjaajien kokemuksia puhetta tukevien ja korvaavien kommunikointimenetelmien käytöstä ja niihin liittyvistä haasteista kehitysvammaisten palvelukodin arjessa. Toisena tavoitteena oli tehdä palvelukodille kommunikaation kehittämissuunnitelma. Tutkimus tehtiin Vaalijalan kuntayhtymän Kihmulan palvelukodissa Siilinjärvellä haastattelemalla ohjaajia.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena. Tutkimusmenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Haastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina. Haastattelut nauhoitettiin ja litteroitiin. Litteroitu aineisto analysoitiin teemoittelemalla. Tutkimuksesta nousseiden tulosten pohjalta tehtiin kommunikaation kehittämissuunnitelma.
Tutkimuksen keskeisinä tuloksina esiin nousivat jatkuvan perehdyttämisen tärkeys ja henkilökunnan osaaminen puhetta tukevista ja korvaavista kommunikointimenetelmistä sekä kommunikoinnin apuvälineistä. Palvelukodin ohjaajien osaaminen edistää merkittävästi toiminnan alkuvaiheessa puhetta tukevien ja korvaavien kommunikointimenetel-mien käyttöä arjessa. Vaihtoehtoisten kommunikointimenetelmien käyttö vaikuttaa asiakkaan itsemääräämisoikeuden toteutumiseen ja osallisuuteen. Merkittävänä haasteena palvelukotiympäristössä kommunikoinnin tukemiselle koettiin ajankäyttö ja kaikkien ohjaajien sitoutuminen kommunikoinnin tukemiseen.