Nestehiivan käyttö Stadin Panimo Oy:ssä
Villa, Kasper (2015)
Villa, Kasper
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015120419458
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015120419458
Tiivistelmä
Tämä insinöörityö tehtiin Stadin Panimo Oy:lle, joka on Helsingissä toimiva erikoisoluita valmistava pienpanimo. Työssä selvitettiin nestemäisen tuorehiivan käyttöä panimossa ja kahden valitun hiivakannan käymisnopeutta hiivausmäärän suhteen. Tuorehiivojen kasvatus ja käyttö mahdollistaisi laajemman valikoiman erilaisia hiivakantoja panimon käyttöön. Nopeammat käymiset mahdollistaisivat suuremman tuotantomäärän ilman uusien käymistankkien hankintaa.
Työn teoriaosassa käsitellään oluen raaka-aineita, valmistusta sekä nestemäisen hiivan käsittelyä panimossa. Kokeellisessa osassa suoritettiin kaksi hiivan koekasvatusta sekä hiivan käymisnopeutta mittaavia kokeita kahdella eri hiivakannalla. Kokeet suoritettiin Metropolia Ammattikorkeakoulun mikrobiologian laboratoriossa Vantaalla.
Kokeiden perusteella saatiin hyvä käsitys siitä, kuinka paljon ja kuinka monessa vaiheessa hiivaa on panimolla propagoitava. Hiivan kasvatuksen aloittaminen panimolla vaatii laitehankintoja sekä henkilökunnan kouluttamista ja kasvatukseen perehdyttämistä. Kahden hiivakannan käymisnopeudesta saatiin suuntaa antavia tuloksia ja asian tutkiminen vaatii jatkoselvittelyä etenkin hiivausmäärän vaikutuksesta valmiin tuotteen flavoriin.
Työn teoriaosassa käsitellään oluen raaka-aineita, valmistusta sekä nestemäisen hiivan käsittelyä panimossa. Kokeellisessa osassa suoritettiin kaksi hiivan koekasvatusta sekä hiivan käymisnopeutta mittaavia kokeita kahdella eri hiivakannalla. Kokeet suoritettiin Metropolia Ammattikorkeakoulun mikrobiologian laboratoriossa Vantaalla.
Kokeiden perusteella saatiin hyvä käsitys siitä, kuinka paljon ja kuinka monessa vaiheessa hiivaa on panimolla propagoitava. Hiivan kasvatuksen aloittaminen panimolla vaatii laitehankintoja sekä henkilökunnan kouluttamista ja kasvatukseen perehdyttämistä. Kahden hiivakannan käymisnopeudesta saatiin suuntaa antavia tuloksia ja asian tutkiminen vaatii jatkoselvittelyä etenkin hiivausmäärän vaikutuksesta valmiin tuotteen flavoriin.