"Modernin maiseman kuu" : Helsingin paikkoja ja tunnelmia Mika Waltarin aikalaiskirjojen pohjalta
Kettunen, Päivi (2015)
Kettunen, Päivi
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
2015
Creative Commons Attribution-NonCommercial-NoDerivs 1.0 Suomi
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015120920094
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015120920094
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö syntyi tekijän omasta kiinnostuksesta ja pohdinnoista tutkia Helsingin tunnelmaa. Tekijä päätyi käyttämään aineistona Mika Waltarin kaunokirjallisia Helsinki-aiheisia teoksia. Waltarin tuotannosta tutkimusaineistoksi valittiin kirjat Suuri illusioni, Appelsiininsiemen, Surun ja ilon kaupunki, Kuka murhasi rouva Skrofin ja Komisario Palmun erehdys. Valinnan kriteereinä olivat Waltarin aikalaisnäkökulma ja kotimaata laajempi tunnettuus. Opinnäytetyön lähestymistapa liittyy humanistiseen maantieteeseen ja teoriapohja fenomeno-logiaan eli kokemuksiin ja aistihavaintoihin perustuvaan tutkimusstrategiaan. Opinnäytetyö tehtiin yksilötyönä kevään ja syksyn 2015 aikana. Tutkimustapoina olivat sisällönanalyysi ja havainnointi kuuntelemalla Helsingin äänimaisemaa.
Opinnäytetyön teoriaosuus alkaa tilan ja paikan käsitteiden ja niiden kokemisen hahmottamisella. Aihetta lähestytään lisäksi laajentamalla maisemakäsitettä aistimaisemaan ja mielenmaisemaan. Helsingistä esitellään myös matkailuimagon ja palvelumaiseman puoli.
Paikan kokemista ja tunnelmaa on esitelty fenomenologisen ympäristöestetiikan näkökulmasta. Tämä näkökulma pohjaa eksistentiaaliseen filosofiseen traditioon, erityisesti Martin Heideggerin (1889-1976) näkemyksiin. Fenomenologisen ympäristöestetiikan keskeisiä teemoja ovat ympäristön esteettisen havaitsemisen moniaistisuus sekä vastavuoroisuus havaitsijan ja ympäristön suhteessa.
Humanistinen maantiede korostaa ympäristön moniaistista kokemista, ja aistimusten sitomista merkityksiin. Tekijän pyrkimyksenä on ollut etsiä aineistosta kaupunkiympäristöön liittyviä moniaistisia kokemuksia. Tekstilainauksia Waltarin kirjoista käytetään myös osana teoriaosuutta havainnollistamaan teoriaa ja luonnehtimaan Helsingin aistimista, havaintoja ja kokemista.
Opinnäytetyön tutkimustulosten mukaan Helsingin tunnelma tutkitussa aineistossa koostuu aistihavainnoista, jotka perustuvat pääasiassa näköaistiin. Tunnelmaa luovina tekijöinä tutkimusaineistossa tulevat esiin puut, Helsingin rakennukset, meri ja tuuli. Sekä auringonvalo että keinotekoinen valo, kuten katulyhdyt muodostavat olennaisen osan tunnelmatekijöistä. Aineistossa tunnelmakuvaukset liittyvät usein auringonlaskun tai -nousun hetkiin, joissa hämärä ja valo on koettu tunnelman muodostajina. Tekijän omissa äänimaiseman havainnoinneissa tulivat esille liikenteen äänet, erityisesti raitiovaunut, lokit, kahvilan äänet, ihmisten kävely ja puheensorina eri kielillä.
Opinnäytetyön teoriaosuus alkaa tilan ja paikan käsitteiden ja niiden kokemisen hahmottamisella. Aihetta lähestytään lisäksi laajentamalla maisemakäsitettä aistimaisemaan ja mielenmaisemaan. Helsingistä esitellään myös matkailuimagon ja palvelumaiseman puoli.
Paikan kokemista ja tunnelmaa on esitelty fenomenologisen ympäristöestetiikan näkökulmasta. Tämä näkökulma pohjaa eksistentiaaliseen filosofiseen traditioon, erityisesti Martin Heideggerin (1889-1976) näkemyksiin. Fenomenologisen ympäristöestetiikan keskeisiä teemoja ovat ympäristön esteettisen havaitsemisen moniaistisuus sekä vastavuoroisuus havaitsijan ja ympäristön suhteessa.
Humanistinen maantiede korostaa ympäristön moniaistista kokemista, ja aistimusten sitomista merkityksiin. Tekijän pyrkimyksenä on ollut etsiä aineistosta kaupunkiympäristöön liittyviä moniaistisia kokemuksia. Tekstilainauksia Waltarin kirjoista käytetään myös osana teoriaosuutta havainnollistamaan teoriaa ja luonnehtimaan Helsingin aistimista, havaintoja ja kokemista.
Opinnäytetyön tutkimustulosten mukaan Helsingin tunnelma tutkitussa aineistossa koostuu aistihavainnoista, jotka perustuvat pääasiassa näköaistiin. Tunnelmaa luovina tekijöinä tutkimusaineistossa tulevat esiin puut, Helsingin rakennukset, meri ja tuuli. Sekä auringonvalo että keinotekoinen valo, kuten katulyhdyt muodostavat olennaisen osan tunnelmatekijöistä. Aineistossa tunnelmakuvaukset liittyvät usein auringonlaskun tai -nousun hetkiin, joissa hämärä ja valo on koettu tunnelman muodostajina. Tekijän omissa äänimaiseman havainnoinneissa tulivat esille liikenteen äänet, erityisesti raitiovaunut, lokit, kahvilan äänet, ihmisten kävely ja puheensorina eri kielillä.