ISO 14 000, -9000 ja -26 000 korkeakouluopetuksessa
Savikoski, Laura (2015)
Savikoski, Laura
Turun ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015121020213
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015121020213
Tiivistelmä
Syksyllä 2015 Suomen Standardisoimisliitolle (myöhemmin myös SFS ry tai Standardisoimisliitto) toteutetussa selvityksessä, ja sen pohjalta laaditussa opinnäytetyössä tutkittiin hallinta- ja laatujärjestelmästandardien opetuskäyttöä suomalaisissa korkeakouluissa. Työn tavoitteena oli selvittää, millaista opetusmateriaalia korkeakouluhenkilöstölle olisi asianmukaista tuottaa SFS:n ylläpitämään standardisoinnin oppilaitosportaali SFSeduun, sekä syventää kirjoittajan asiantuntemusta ympäristöjohtamisteemoista. Selvityksessä syvennyttiin ympäristöjohtamissarja ISO 14 000:een, laadunhallintasarja ISO 9000:een, sekä yhteiskuntavastuuta käsittelevään ISO 26 000:een.
Työssä kartoitettiin survey-kyselytutkimuksella sekä puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla standardiopetusta tarjoavia koulutusyksikköjä ja millaisin metodein ja materiaalein kyseinen opetus näissä tapahtuu. Lisäksi tutkittiin opettajien kokemuksia opetusmateriaalin laadullisista tekijöistä. Aineisto analysoitiin haastattelujen teemoittelulla ja sähköisen kyselyaineiston tilastollisella kuvaavalla analyysilla.
Selvitystä taustoitetaan kolmen hallintajärjestelmän- sekä valittujen tutkimusmenetelmien kuvauksella. Lisäksi standardeja ja korkeakouluinstituutiota lähestytään kestävän kehityksen tulokulmasta. Opinnäyt-teessä esitellään suomalaisten korkeakoulujen kestävän kehityksen edistämisvelvoitteita ja pohditaan mahdollisuutta hallintajärjestelmästandardien opetuksella edistää näitä tukevia toimintamalleja. Aiheeseen perehdytään aineistokatsauksella, opetushenkilökunnan haastatteluilla sekä Jyväskylän yliopiston kaup-pakorkeakoulun Corporate Environmental Management -laitoksen dekaani Hanna-Leena Pesosen asiantuntijahaastattelulla.
Selvityksen tuloksissa ilmeni, että yhtenä suurena vaikuttimena standardien opetukselle nähdään opetushenkilökunnan keskuudessa niiden ympäristöllisen- ja taloudellisen kestävyyden aspekti. Haastatteluiden ja sähköisen tutkimuksen perusteella portaalin viiteryhmä koki parannustarpeita SFS:n viestinnässä, portaalin käyttöominaisuuksissa ja opetusmateriaaleissa. Tekijöiden tunnistamisen pohjalta laadittiin toimenpide-ehdotukset Suomen Standardisoimisliitto SFS ry:lle.
Työssä kartoitettiin survey-kyselytutkimuksella sekä puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla standardiopetusta tarjoavia koulutusyksikköjä ja millaisin metodein ja materiaalein kyseinen opetus näissä tapahtuu. Lisäksi tutkittiin opettajien kokemuksia opetusmateriaalin laadullisista tekijöistä. Aineisto analysoitiin haastattelujen teemoittelulla ja sähköisen kyselyaineiston tilastollisella kuvaavalla analyysilla.
Selvitystä taustoitetaan kolmen hallintajärjestelmän- sekä valittujen tutkimusmenetelmien kuvauksella. Lisäksi standardeja ja korkeakouluinstituutiota lähestytään kestävän kehityksen tulokulmasta. Opinnäyt-teessä esitellään suomalaisten korkeakoulujen kestävän kehityksen edistämisvelvoitteita ja pohditaan mahdollisuutta hallintajärjestelmästandardien opetuksella edistää näitä tukevia toimintamalleja. Aiheeseen perehdytään aineistokatsauksella, opetushenkilökunnan haastatteluilla sekä Jyväskylän yliopiston kaup-pakorkeakoulun Corporate Environmental Management -laitoksen dekaani Hanna-Leena Pesosen asiantuntijahaastattelulla.
Selvityksen tuloksissa ilmeni, että yhtenä suurena vaikuttimena standardien opetukselle nähdään opetushenkilökunnan keskuudessa niiden ympäristöllisen- ja taloudellisen kestävyyden aspekti. Haastatteluiden ja sähköisen tutkimuksen perusteella portaalin viiteryhmä koki parannustarpeita SFS:n viestinnässä, portaalin käyttöominaisuuksissa ja opetusmateriaaleissa. Tekijöiden tunnistamisen pohjalta laadittiin toimenpide-ehdotukset Suomen Standardisoimisliitto SFS ry:lle.