Digitaalisia pelejä pelaavan nuoren toimintakyky : Kyselytutkimus nuorten pelaamisen tavoista ja koetusta terveydestä
Pyykkönen, Laura; Roivas, Suvi (2015)
Pyykkönen, Laura
Roivas, Suvi
Oulun ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015121520769
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015121520769
Tiivistelmä
Digitaaliset pelit ovat nousseet osaksi nuorten jokapäiväistä elämää. Suurin osa nuorista pelaa satunnaisesti digitaalisia pelejä. Digitaalisen pelaamisen vaikutuksista nuoren elämään on vain vähän tutkittua tietoa Suomessa. Suurimmalle osalle nuorista digitaalinen pelaaminen on mukavaa ajanvietettä, mutta joillekin pelaamisesta tulee ongelmallista. Pelaaminen on ongelmallista kun se vaikuttaa nuoren elämään kielteisesti.
Opinnäytetyömme on määrällinen tutkimus, jossa kuvailemme digitaalisia pelejä pelaavien nuorten toimintakykyä. Tavoitteenamme oli selvittää, miten digitaalisia pelejä pelaava nuori kokee toimintakykynsä, ja miten nuoren työ- ja koulutustilanne on yhteydessä pelaamisen määrään ja motiiveihin. Yhteistyökumppanimme oli Oulun ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan yksikkö sekä Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry.
Yhteistyökumppanimme tekivät kyselytutkimuksen, johon valittiin satunnaisotoksella 13–24-vuotiaita nuoria ympäri Suomea. Saimme käsiteltäväksi ja analysoitavaksi kyselyn pohjalta saadun aineiston. Tutkittavalle ryhmälle postitettiin saatekirje ja ohjeet internetissä täytettävää kyselylomaketta varten. Kirjeitä postitettiin 3000 kappaletta. Vastauksia saatiin 293 kappaletta. Kysely sisälsi 21 kysymystä koskien digitaalista pelaamista ja koettua hyvinvointia.
Tutkimuksessamme selvisi, että nuoret pelaavat keskimäärin 1h 49 min päivässä. Eniten aikaa pelaamiseen käyttivät peruskoululaiset. Aineistosta löytyi yhteensä 24 ongelmapelaajaa, joista yli puolet oli peruskoululaisia. Suurin osa vastaajista koki nykyisen terveydentilansa hyväksi tai melko hyväksi Terveysoireista yleisimpiä olivat väsymys ja voimattomuus, yläselän ja niskan vaivat sekä nukahtamisvaikeudet. Pelaamiseen käytetty aika ei ole suoraan yhteydessä terveysongelmiin, mutta ongelmapelaajilla terveysongelmia, kuten alaselän vaivoja ja nukahtamisvaikeuksia, esiintyi enemmän kuin muilla vastaajilla. Ongelmapelaajat ja yli 25 tuntia viikossa pelaavat harrastivat vähemmän hyöty- ja kuntoliikuntaa.
Tutkimuksemme antaa tietoa nuorten digitaalisesta pelaamisesta, pelaamisen motiiveista ja digitaalisia pelejä pelaavan nuoren toimintakyvystä. Nuorten digitaalista pelaamista tulisi tutkia enemmän Suomessa, sillä digitaalinen pelaaminen lisääntyy kokoajan. Jatkotutkimuksena voisi selvittää, paljonko nuoret voivat pelata digitaalisia pelejä ilman, että se vaikuttaa toimintakykyyn. Nuorille olisi hyvä laatia suositukset digitaalisesta pelaamisesta.
Opinnäytetyömme on määrällinen tutkimus, jossa kuvailemme digitaalisia pelejä pelaavien nuorten toimintakykyä. Tavoitteenamme oli selvittää, miten digitaalisia pelejä pelaava nuori kokee toimintakykynsä, ja miten nuoren työ- ja koulutustilanne on yhteydessä pelaamisen määrään ja motiiveihin. Yhteistyökumppanimme oli Oulun ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan yksikkö sekä Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry.
Yhteistyökumppanimme tekivät kyselytutkimuksen, johon valittiin satunnaisotoksella 13–24-vuotiaita nuoria ympäri Suomea. Saimme käsiteltäväksi ja analysoitavaksi kyselyn pohjalta saadun aineiston. Tutkittavalle ryhmälle postitettiin saatekirje ja ohjeet internetissä täytettävää kyselylomaketta varten. Kirjeitä postitettiin 3000 kappaletta. Vastauksia saatiin 293 kappaletta. Kysely sisälsi 21 kysymystä koskien digitaalista pelaamista ja koettua hyvinvointia.
Tutkimuksessamme selvisi, että nuoret pelaavat keskimäärin 1h 49 min päivässä. Eniten aikaa pelaamiseen käyttivät peruskoululaiset. Aineistosta löytyi yhteensä 24 ongelmapelaajaa, joista yli puolet oli peruskoululaisia. Suurin osa vastaajista koki nykyisen terveydentilansa hyväksi tai melko hyväksi Terveysoireista yleisimpiä olivat väsymys ja voimattomuus, yläselän ja niskan vaivat sekä nukahtamisvaikeudet. Pelaamiseen käytetty aika ei ole suoraan yhteydessä terveysongelmiin, mutta ongelmapelaajilla terveysongelmia, kuten alaselän vaivoja ja nukahtamisvaikeuksia, esiintyi enemmän kuin muilla vastaajilla. Ongelmapelaajat ja yli 25 tuntia viikossa pelaavat harrastivat vähemmän hyöty- ja kuntoliikuntaa.
Tutkimuksemme antaa tietoa nuorten digitaalisesta pelaamisesta, pelaamisen motiiveista ja digitaalisia pelejä pelaavan nuoren toimintakyvystä. Nuorten digitaalista pelaamista tulisi tutkia enemmän Suomessa, sillä digitaalinen pelaaminen lisääntyy kokoajan. Jatkotutkimuksena voisi selvittää, paljonko nuoret voivat pelata digitaalisia pelejä ilman, että se vaikuttaa toimintakykyyn. Nuorille olisi hyvä laatia suositukset digitaalisesta pelaamisesta.