Sairaanhoitajien ja terveydenhoitajien vieritestausosaaminen
Mäensivu, Minna (2015)
Mäensivu, Minna
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201601061077
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201601061077
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää millaista on sairaanhoitajien ja terveydenhoitajien vieritestausosaaminen ihopistonäytteiden osalta. Tavoitteena oli saada tietoa, jonka avulla vieritestien käyttökoulutusta voidaan kehittää ja siten sairaanhoitajien ja terveydenhoitajien suorittamien vieritestien laatua parantaa.
Opinnäytetyön kohdeorganisaationa toimi Rauman sosiaali- ja terveysvirasto. Tutkimuksen kohteena olivat Rauman aluesairaalan sisätauti-kirurginen osasto RC2, leik-kaussali, lastenpoliklinikka, terveyskeskussairaalan osastot T1 ja T2 ja avoterveydenhuollon yksiköistä ehkäisyneuvola, äitiysneuvola, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, lastenneuvola, lääkärien ja hoitajien vastaanotto, työterveyshuolto sekä päivystys. Kohderyhmän muodosti kyseisten yksiköiden sairaanhoitajat ja terveydenhoitajat (N=171). Tutkimuksen vastausprosentti oli 31,5 ja tutkimukseen osallistui 54 hoitajaa.
Tutkimusmenetelmä oli kvantitatiivinen ja tutkimusaineisto kerättiin valmiiksi strukturoidulla kyselylomakkeella. Kyselylomake koostui taustatiedoista itsearviointiosuuden kera, ihopistonäytteenotto-osaamisen tietotestin ja laadunvarmistusosaamisen tietotestin. Aineisto analysoitiin tilastollisesti Excel – ohjelmalla ja tulokset esitettiin prosentteina, kuvioina ja frekvensseinä.
Tutkimustulosten mukaan 80 % hoitajista oli saanut perehdytystä vieritestausta varten ja suurin osa heistä oli tyytyväinen sen laatuun. Hoitajista 65 % arvioi vieritestiosaamisensa tason olevan jopa hyvää. Tulokset tukivat hoitajien kokemuksia, sillä niiden perusteella vieritestausosaamisen taso oli hyvää. Parantamisen varaa löytyi erityisesti potilaan henkilöllisyyden varmistamisen ja suojakäsineiden käytön suhteen. Tulosten mukaan osastoilla ei ole käytössä perehdytyskorttia vieritestauksen opettamisen tueksi. Kirjallisen tarkistuslistan avulla kaikki saavat tasapuolisen perehdytyksen, eikä mikään osa-alue pääse unohtumaan tapauskohtaisesti.
Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää osastoilla ihopistonäytteinä otettavien vieritestien perehdytyksen kehittämisessä. Jatkotutkimuksena voitaisiin toteuttaa havainnointitutkimus, jossa selvitettäisiin onko hoitajien tietotaso käytännössä yhtä hyvää kuin mitä he vastasivat opinnäytetyön kyselyssä.
Opinnäytetyön kohdeorganisaationa toimi Rauman sosiaali- ja terveysvirasto. Tutkimuksen kohteena olivat Rauman aluesairaalan sisätauti-kirurginen osasto RC2, leik-kaussali, lastenpoliklinikka, terveyskeskussairaalan osastot T1 ja T2 ja avoterveydenhuollon yksiköistä ehkäisyneuvola, äitiysneuvola, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, lastenneuvola, lääkärien ja hoitajien vastaanotto, työterveyshuolto sekä päivystys. Kohderyhmän muodosti kyseisten yksiköiden sairaanhoitajat ja terveydenhoitajat (N=171). Tutkimuksen vastausprosentti oli 31,5 ja tutkimukseen osallistui 54 hoitajaa.
Tutkimusmenetelmä oli kvantitatiivinen ja tutkimusaineisto kerättiin valmiiksi strukturoidulla kyselylomakkeella. Kyselylomake koostui taustatiedoista itsearviointiosuuden kera, ihopistonäytteenotto-osaamisen tietotestin ja laadunvarmistusosaamisen tietotestin. Aineisto analysoitiin tilastollisesti Excel – ohjelmalla ja tulokset esitettiin prosentteina, kuvioina ja frekvensseinä.
Tutkimustulosten mukaan 80 % hoitajista oli saanut perehdytystä vieritestausta varten ja suurin osa heistä oli tyytyväinen sen laatuun. Hoitajista 65 % arvioi vieritestiosaamisensa tason olevan jopa hyvää. Tulokset tukivat hoitajien kokemuksia, sillä niiden perusteella vieritestausosaamisen taso oli hyvää. Parantamisen varaa löytyi erityisesti potilaan henkilöllisyyden varmistamisen ja suojakäsineiden käytön suhteen. Tulosten mukaan osastoilla ei ole käytössä perehdytyskorttia vieritestauksen opettamisen tueksi. Kirjallisen tarkistuslistan avulla kaikki saavat tasapuolisen perehdytyksen, eikä mikään osa-alue pääse unohtumaan tapauskohtaisesti.
Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää osastoilla ihopistonäytteinä otettavien vieritestien perehdytyksen kehittämisessä. Jatkotutkimuksena voitaisiin toteuttaa havainnointitutkimus, jossa selvitettäisiin onko hoitajien tietotaso käytännössä yhtä hyvää kuin mitä he vastasivat opinnäytetyön kyselyssä.