Alle 65-vuotiaiden asiakkaiden omaishoidon tuen arviointi ja toimintakykymittarit
Hirvonen, Paula (2016)
Hirvonen, Paula
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201601131299
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201601131299
Tiivistelmä
Opinnäytetyö koskee Helsingin kaupungin omaishoidon tuen aikuisia (16-64-vuotiaita) asiakkaita ja heidän toimintakykynsä ja avuntarpeensa arvioinnissa käytettäviä toimintakykymittareita. Tavoitteena oli löytää sosiaaliohjaajien arviointityön tueksi uusi, käyttötarkoitukseen sopiva mittari, sekä selvittää sosiaaliohjaajien hyvälle toimintakykymittarille asettamat vaatimukset.
Testattavat mittarit valittiin suomalaisen toimintakyvyn mittaamisen ja arvioinnin asiantuntijaverkoston ylläpitämästä Toimia-tietokannasta. Tutkimukseen osallistuneet sosiaaliohjaajat koekäyttivät valitut kaksi mittaria ja sitten heidät haastateltiin puolistrukturoitua kyselylomaketta käyttäen. Haastattelut äänitettiin ja analysoitiin laadullista sisällön analyysimenetelmää käyttäen.
Opinnäytetyön tulosten perusteella kumpikaan koekäytetyistä mittareista ei täysin vastannut sosiaaliohjaajien hyvälle toimintakykymittarille asettamia vaatimuksia. Heidän kokemuksissaan oli havaittavissa melko suuria eroja niin koekäytössä olleiden mittareiden kuin myös hyvälle mittarille asetettujen vaatimusten suhteen.
Näitä tuloksia on mahdollista hyödyntää uutta toimintakykymittaria hankittaessa. Ensin olisi syytä selvittää toimintakykymittarin funktio ja suhde hoito- ja palvelusuunnitelmaan omaishoidon tuen arvioinnissa, sekä sosiaaliohjaajien toimintakykymittarin käyttöön liittyvä työtapa kotikäynnillä. Tärkeintä olisi yhdenmukaistaa mittausmenetelmät hoidettavien tasavertaisen kohtelun takaamiseksi omaishoidon tuen arvioinnissa.
Testattavat mittarit valittiin suomalaisen toimintakyvyn mittaamisen ja arvioinnin asiantuntijaverkoston ylläpitämästä Toimia-tietokannasta. Tutkimukseen osallistuneet sosiaaliohjaajat koekäyttivät valitut kaksi mittaria ja sitten heidät haastateltiin puolistrukturoitua kyselylomaketta käyttäen. Haastattelut äänitettiin ja analysoitiin laadullista sisällön analyysimenetelmää käyttäen.
Opinnäytetyön tulosten perusteella kumpikaan koekäytetyistä mittareista ei täysin vastannut sosiaaliohjaajien hyvälle toimintakykymittarille asettamia vaatimuksia. Heidän kokemuksissaan oli havaittavissa melko suuria eroja niin koekäytössä olleiden mittareiden kuin myös hyvälle mittarille asetettujen vaatimusten suhteen.
Näitä tuloksia on mahdollista hyödyntää uutta toimintakykymittaria hankittaessa. Ensin olisi syytä selvittää toimintakykymittarin funktio ja suhde hoito- ja palvelusuunnitelmaan omaishoidon tuen arvioinnissa, sekä sosiaaliohjaajien toimintakykymittarin käyttöön liittyvä työtapa kotikäynnillä. Tärkeintä olisi yhdenmukaistaa mittausmenetelmät hoidettavien tasavertaisen kohtelun takaamiseksi omaishoidon tuen arvioinnissa.