Mielenterveys- ja päihdepalvelut organisaatiomuutoksen jälkeen : Asiakaslähtöinen arviointitutkimus Äänekoskella
Tikander, Suvi (2016)
Tikander, Suvi
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201602011809
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201602011809
Tiivistelmä
Sosiaalialan lainsäädäntö Suomessa on muuttunut. Lisäksi useat kunnat ovat muuttaneet palvelujensa tuottamistapaa. Tämän taustalla on ollut sekä taloudelliset syyt että yhteiskunnallisen tilanteen muuttuminen. Uusi organisaatiorakenne esiteltiin myös Äänekosken terveys- ja sosiaalipalveluissa 2013.
Mielenterveys- ja päihdepalvelut olivat kokonaan osa terveydenhuoltoa Äänekoskella ennen kuin organisaatiota kaupungissa uudistettiin. Muutoksen jälkeen osa mielenterveys- ja päihdepalveluita siirrettiin osaksi sitä sosiaalipalvelujen osa-aluetta, missä olivat myös ikäihmisten sekä vammaisten henkilöiden kunnalliset palvelut. Tämä uusi vastuualue nimettiin Arjen tueksi.
Äänekoskella on toiminut useita vuosia työ- ja päivätoimintayksikkö mielenterveyskuntoutujille. Uudessa organisaatiorakenteessa se siirtyi terveyspalveluista osaksi uutta Arjen tuen vastuualuetta. Ensimmäistä kertaa ikinä näiltä asiakkailta kysyttiin mielipiteitä heidän palveluistaan. Hanne Krogstrupin Bikva – haastattelumallia käytettiin perustana haastatteluille, jotka toteutettiin ensiksi asiakkaille, toiseksi työntekijöille, kolmanneksi johtajille ja lopuksi poliittisille päätöksentekijöille.
Asiakkaat olivat melko tyytyväisiä Äänekosken kaupungin tarjoamiin palveluihin. Työntekijät sen sijaan olivat huolestuneita taloudellisesta ja yhteiskunnallisesta tilanteesta. Esimiehet huomioivat että organisaatiomuutoksen jälkeen asiat olivat edenneet, mutta muutos oli kuitenkin yhä kesken. Poliittiset päätöksentekijät olivat huolissaan työntekijöiden hyvinvoinnista. He myös pitivät ennaltaehkäiseviä palveluja tärkeinä ja edellyttivät, ettei niistä säästettäisi.
Mielenterveys- ja päihdepalvelut olivat kokonaan osa terveydenhuoltoa Äänekoskella ennen kuin organisaatiota kaupungissa uudistettiin. Muutoksen jälkeen osa mielenterveys- ja päihdepalveluita siirrettiin osaksi sitä sosiaalipalvelujen osa-aluetta, missä olivat myös ikäihmisten sekä vammaisten henkilöiden kunnalliset palvelut. Tämä uusi vastuualue nimettiin Arjen tueksi.
Äänekoskella on toiminut useita vuosia työ- ja päivätoimintayksikkö mielenterveyskuntoutujille. Uudessa organisaatiorakenteessa se siirtyi terveyspalveluista osaksi uutta Arjen tuen vastuualuetta. Ensimmäistä kertaa ikinä näiltä asiakkailta kysyttiin mielipiteitä heidän palveluistaan. Hanne Krogstrupin Bikva – haastattelumallia käytettiin perustana haastatteluille, jotka toteutettiin ensiksi asiakkaille, toiseksi työntekijöille, kolmanneksi johtajille ja lopuksi poliittisille päätöksentekijöille.
Asiakkaat olivat melko tyytyväisiä Äänekosken kaupungin tarjoamiin palveluihin. Työntekijät sen sijaan olivat huolestuneita taloudellisesta ja yhteiskunnallisesta tilanteesta. Esimiehet huomioivat että organisaatiomuutoksen jälkeen asiat olivat edenneet, mutta muutos oli kuitenkin yhä kesken. Poliittiset päätöksentekijät olivat huolissaan työntekijöiden hyvinvoinnista. He myös pitivät ennaltaehkäiseviä palveluja tärkeinä ja edellyttivät, ettei niistä säästettäisi.