Tukiäidit imetyksen vertaistukijoina : Kolmannen sektorin rooli imetysohjauksessa tukiäitien kuvaamana
Kähkönen, Kirsi (2016)
Kähkönen, Kirsi
Oulun ammattikorkeakoulu
2016
Creative Commons Attribution-NonCommercial-NoDerivs 1.0 Suomi
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201602112143
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201602112143
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata Imetyksen Tuki ry:n tukiäitien käsityksiä imetyksen tukemisen toteutumisesta kolmannella sektorilla. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa, joka auttaa kehittämään imetysohjausta Oulun yliopistollisessa sairaalassa ja Oulun alueen neuvoloissa. Tutkimus on osa Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä, Oulun Yliopistollisessa sairaalassa, naisten- ja lasten tulosalueella toteutettavaa imetyksen kehittämishanketta (2013-2017). Hanke tähtää Vauvamyönteisen sertifikaatin hakemiseen.
Tutkimuksessa käytettiin laadullista lähestymistapaa. Tutkimukseen osallistujat (4), jotka olivat Imetyksen Tuki ry:ssä toimivia tukiäitejä, haastateltiin teemahaastattelulla. Haastattelut analysoitiin induktiivisella sisällön analyysillä. Tulosten mukaan tukiäidit tukivat vertaistukeen oma-aloitteisesti hakeutuneita äitejä heidän tarpeistaan lähtöisin, kunnioittaen heidän imetystoiveitaan. Vertaistuella oli monipuolisia ja nykyaikaisia tukimuotoja ja näin vastaavat äitien tarpeisiin. Vertaistuen pariin hakeutui paljon äitejä, jotka olivat jääneet paitsi julkisen terveydenhuollon ime-tysohjauksesta. Tämä kuormitti tukiäitien työtä vertaistukijoina. Tukiäideillä oli jatkuvaa tutkittuun tietoon perustuvaa koulutusta sekä vahva taustatuki.
Tukiäidit kokivat paikkaavansa terveydenhuollon imetysohjausta. Tämän vastuunoton he kokivat raskaaksi. He mielellään antaisivat palautetta julkiselle terveydenhuollolle imetysohjauksen epä-kohdista ja näin olisivat mukana kehittämässä sitä. Tukiäidit kokivat terveydenhuollon johdolla sekä imetysohjaajilla olevan korjaamista imetysasenteissa, mikä voisi parantaa ohjauksen laatua. Tukiäidit toivat esille imetysohjauksen epäkohtia sekä ongelmia perheiden selviämisessä vauva-arjessa. He myös antoivat kehittämisehdotuksia.
Imetyksen edistämiseen tarvitaan yhteistyötä eri toimijoiden kesken ja pyrkimistä yhteisiin tavoitteisiin, yhtenäiseen imetysohjauksen palveluketjuun. Imetysohjauksen kehittämisessä pitää muistaa myös äiti- ja perhelähtöisyys.
Tutkimuksessa käytettiin laadullista lähestymistapaa. Tutkimukseen osallistujat (4), jotka olivat Imetyksen Tuki ry:ssä toimivia tukiäitejä, haastateltiin teemahaastattelulla. Haastattelut analysoitiin induktiivisella sisällön analyysillä. Tulosten mukaan tukiäidit tukivat vertaistukeen oma-aloitteisesti hakeutuneita äitejä heidän tarpeistaan lähtöisin, kunnioittaen heidän imetystoiveitaan. Vertaistuella oli monipuolisia ja nykyaikaisia tukimuotoja ja näin vastaavat äitien tarpeisiin. Vertaistuen pariin hakeutui paljon äitejä, jotka olivat jääneet paitsi julkisen terveydenhuollon ime-tysohjauksesta. Tämä kuormitti tukiäitien työtä vertaistukijoina. Tukiäideillä oli jatkuvaa tutkittuun tietoon perustuvaa koulutusta sekä vahva taustatuki.
Tukiäidit kokivat paikkaavansa terveydenhuollon imetysohjausta. Tämän vastuunoton he kokivat raskaaksi. He mielellään antaisivat palautetta julkiselle terveydenhuollolle imetysohjauksen epä-kohdista ja näin olisivat mukana kehittämässä sitä. Tukiäidit kokivat terveydenhuollon johdolla sekä imetysohjaajilla olevan korjaamista imetysasenteissa, mikä voisi parantaa ohjauksen laatua. Tukiäidit toivat esille imetysohjauksen epäkohtia sekä ongelmia perheiden selviämisessä vauva-arjessa. He myös antoivat kehittämisehdotuksia.
Imetyksen edistämiseen tarvitaan yhteistyötä eri toimijoiden kesken ja pyrkimistä yhteisiin tavoitteisiin, yhtenäiseen imetysohjauksen palveluketjuun. Imetysohjauksen kehittämisessä pitää muistaa myös äiti- ja perhelähtöisyys.