Lähiympäristön eleohjaimen käytettävyystutkimus
Virta, Markus; Nyberg, Miska (2016)
Virta, Markus
Nyberg, Miska
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201602102107
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201602102107
Tiivistelmä
Insinöörityön tavoitteena oli arvioida eleohjaimen prototyypin käytettävyyttä käytettävyystestauksen avulla. Eleohjain on ranneke, joka mahdollistaa sähkölaitteiden käytön langattomasti lähietäisyydellä. Opinnäytetyössä keskityttiin termeihin Design for All ja esteettö-myys käytettävyyden lisäksi. Käytettävyydenarviointi tehtiin hyödyntäen käytettävyystes-tausta ja muita käytettävyyden arviointimenetelmiä. Testaukseen osallistui yhteensä yli seitsemänkymmentä henkilöä.
Työn taustaksi selvitettiin laajasti käytettävyyttä ja käytettävyyden arviointiin käytettyjä menetelmiä. Käytettävyyden lisäksi perehdyttiin myös lähiympäristön hallintalaitteisiin ja eleohjausteknologiaan.
Eleohjaimen kannalta pidettiin tärkeänä käyttäjien tarpeen määrittelemistä ja eleohjaimen käytön intuitiivisuutta. Päädyttiin tarkastelemaan käytettävyystestauksen kautta laajaa kohdeyleisöä, joka pystyy tuottamaan näkökulmia käytettävyyden monen osa-alueen kannalta. Käytettävyystestauksen jälkeen testikäyttäjät haastateltiin ja heidät pyydettiin täyttämään System Usability Scale -kyselylomake, jota käytettiin selvittämään käyttäjien tyytyväisyyttä eleohjaimeen. Testikäyttäjät olivat projektin kautta tulleita eleohjauksesta kiinnostuneita ikäihmisiä, liikunnallisesti rajoittuneita, asiantuntijoita ja muita satunnaisia testikäyttäjiä.
Testauksessa selvisi käytettävyysongelmia, joista mikään ei prototyyppivaiheessa ollut kriittinen. SUS-lomakkeen ja haastattelujen kautta ilmeni, että eleohjain on käytettävä, mutta kehitettävää vielä on. Positiivisia puolia eleohjaimesta löytyi myös useita. Eleohjaimen käyttö koettiin helposti omaksuttavana ja itsenäistä toimimista edistävänä laitteena.
Käytettävyystestauksen yhteydessä kerättiin useita kehitysideoita, jotka edistävät eleohjaimen käyttöönottoa eri ikäluokilla ja kohderyhmillä. Projekti tulee hyödyntämään kehitysideoita eleohjaimen parantamiseksi.
Työn taustaksi selvitettiin laajasti käytettävyyttä ja käytettävyyden arviointiin käytettyjä menetelmiä. Käytettävyyden lisäksi perehdyttiin myös lähiympäristön hallintalaitteisiin ja eleohjausteknologiaan.
Eleohjaimen kannalta pidettiin tärkeänä käyttäjien tarpeen määrittelemistä ja eleohjaimen käytön intuitiivisuutta. Päädyttiin tarkastelemaan käytettävyystestauksen kautta laajaa kohdeyleisöä, joka pystyy tuottamaan näkökulmia käytettävyyden monen osa-alueen kannalta. Käytettävyystestauksen jälkeen testikäyttäjät haastateltiin ja heidät pyydettiin täyttämään System Usability Scale -kyselylomake, jota käytettiin selvittämään käyttäjien tyytyväisyyttä eleohjaimeen. Testikäyttäjät olivat projektin kautta tulleita eleohjauksesta kiinnostuneita ikäihmisiä, liikunnallisesti rajoittuneita, asiantuntijoita ja muita satunnaisia testikäyttäjiä.
Testauksessa selvisi käytettävyysongelmia, joista mikään ei prototyyppivaiheessa ollut kriittinen. SUS-lomakkeen ja haastattelujen kautta ilmeni, että eleohjain on käytettävä, mutta kehitettävää vielä on. Positiivisia puolia eleohjaimesta löytyi myös useita. Eleohjaimen käyttö koettiin helposti omaksuttavana ja itsenäistä toimimista edistävänä laitteena.
Käytettävyystestauksen yhteydessä kerättiin useita kehitysideoita, jotka edistävät eleohjaimen käyttöönottoa eri ikäluokilla ja kohderyhmillä. Projekti tulee hyödyntämään kehitysideoita eleohjaimen parantamiseksi.