SEDIMENTIN INKUBAATIOMENETELMIEN VERTAILU
Mäki, Anni (2016)
Mäki, Anni
Centria-ammattikorkeakoulu (Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu)
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201602162287
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201602162287
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aiheena oli verrata eri inkubaatiomenetelmiä sedimenttinäytteillä. Näytteet tulivat Vapo Oy:n turvetuotantoalueelta Torniosta, Ristivuoman turvetuotantoalueelta.
Sedimenttinäytteet olivat Ristivuomalla tulkitun mustaliuskejakson molemmilta puolilta. Opinnäytetyössä selvitettiin myös, näkyykö tämä tulkittu mustaliuskejakso joissakin näytteissä korkeampana happamuutena kuin muissa. Inkubaatiossa muuttujina olivat inkubaatioastia, sekoitus, näytteen määrä sekä näytteen kosteus.
Työn kokeellinen osuus suoritettiin syksyn 2015 aikana Centria- ammattikorkeakoulun kemian laboratoriossa. Tulkittu mustaliuskejakso näkyi osassa näytteistä korkeampana happamuutena. Lisäksi sedimenttinäytteitä inkuboidessa on merkitystä, kuinka sen toteuttaa. Mitä paksumpi on näytelaatta, sen tasaisempia ja luotettavampia tuloksia saadaan. Tämän lisäksi näytettä on helpompi käsitellä, kun se on hieman totuttua kosteampaa.
Sedimenttinäytteet olivat Ristivuomalla tulkitun mustaliuskejakson molemmilta puolilta. Opinnäytetyössä selvitettiin myös, näkyykö tämä tulkittu mustaliuskejakso joissakin näytteissä korkeampana happamuutena kuin muissa. Inkubaatiossa muuttujina olivat inkubaatioastia, sekoitus, näytteen määrä sekä näytteen kosteus.
Työn kokeellinen osuus suoritettiin syksyn 2015 aikana Centria- ammattikorkeakoulun kemian laboratoriossa. Tulkittu mustaliuskejakso näkyi osassa näytteistä korkeampana happamuutena. Lisäksi sedimenttinäytteitä inkuboidessa on merkitystä, kuinka sen toteuttaa. Mitä paksumpi on näytelaatta, sen tasaisempia ja luotettavampia tuloksia saadaan. Tämän lisäksi näytettä on helpompi käsitellä, kun se on hieman totuttua kosteampaa.