Laitoshoito Helsingin kaupungin lastenkodeissa : käsityksiä ja kokemuksia lastenkotien laitoshoidosta palveluna perhehoidon ja vaativan laitoshoidon välissä
Tommila, Roope (2016)
Tommila, Roope
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201602232564
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201602232564
Tiivistelmä
Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysviraston lastenkotien rakennetta uudistettiin vuonna 2013. Laitoksia yhdistettiin hallinnollisesti suuremmiksi kokonaisuuksiksi ja muutoshankkeen yhteydessä pääosassa kaupungin laitoksia alettiin tuottaa vaativan laitoshoidon palvelua. Tällä hetkellä kevyempää laitoshoidon palvelua tuotetaan kolmessa helsinkiläisessä lastenkodissa ja lisäksi sitä ostetaan ulkopuolelta.
Opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata työntekijöiden käsityksiä ja entisten asiakkaiden kokemuksia Helsingin kaupungin lastenkodeissa annettavasta laitoshoidosta. Tavoitteena on tuottaa tietoa siitä, mitä laitoshoito on tällä hetkellä, ja koota materiaalia kehittämistyön pohjaksi. Tutkimuskysymyksiä on kaksi: 1) Minkälaisia käsityksiä lastensuojelun parissa työskentelevillä työntekijöillä on lastenkodissa annettavasta laitoshoidosta? 2) Minkälaisia kokemuksia entisillä asiakkailla on lastenkodissa annettavasta laitoshoidosta? Työntekijöiden käsityksillä tarkoitan sitä, mitä he ajattelevat laitoshoidon eri osa-alueista ammatillisen kokemuksensa perusteella. Entisten asiakkaiden kokemuksilla tarkoitan sitä subjektiivista tietoa, jota heille on kertynyt laitoshoidon sijoitusprosessin aikana.
Muodoltaan opinnäytetyö on laadullinen tutkimus. Aineistonkeruun haastattelumenetelminä olen käyttänyt työntekijöiden osalta fokusryhmähaastattelua ja entisten asiakkaiden osalta teemahaastattelua. Aineiston analysointimenetelmänä käytin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä.
Tutkimuksen tulokset osoittavat työntekijöiden käsitysten ja entisten asiakkaiden kokemusten vastaavan toisiaan monilta osin. Yhtäläiset näkemykset koskivat sääntöjä, rajoitustoimenpiteiden käyttämistä, perheiden kanssa tehtävää työtä, koulunkäynnin ja harrastusten tukemista sekä laitoshoidon yksiköiden tiloja. Tulokset osoittivat myös merkittäviä näkemyseroja jopa hoito- ja kasvatustyön ydinalueilla. Tärkeimpinä näistä ovat hoito- ja kasva-tusneuvottelut sekä hoito- ja kasvatussuunnitelmat, joiden merkitys oli hyvin erilainen työntekijöille ja entisille asiakkaille, vaikka molemmat tekijät vaikuttavat olennaisesti sijoitusten tavoitteiden asettamiseen ja niiden toteutumisen seuraamiseen. Eroavaisuuksia löytyi myös näkemyksistä laitoksissa tehtävään omaohjaaja- sekä psykologityöhön.
Opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata työntekijöiden käsityksiä ja entisten asiakkaiden kokemuksia Helsingin kaupungin lastenkodeissa annettavasta laitoshoidosta. Tavoitteena on tuottaa tietoa siitä, mitä laitoshoito on tällä hetkellä, ja koota materiaalia kehittämistyön pohjaksi. Tutkimuskysymyksiä on kaksi: 1) Minkälaisia käsityksiä lastensuojelun parissa työskentelevillä työntekijöillä on lastenkodissa annettavasta laitoshoidosta? 2) Minkälaisia kokemuksia entisillä asiakkailla on lastenkodissa annettavasta laitoshoidosta? Työntekijöiden käsityksillä tarkoitan sitä, mitä he ajattelevat laitoshoidon eri osa-alueista ammatillisen kokemuksensa perusteella. Entisten asiakkaiden kokemuksilla tarkoitan sitä subjektiivista tietoa, jota heille on kertynyt laitoshoidon sijoitusprosessin aikana.
Muodoltaan opinnäytetyö on laadullinen tutkimus. Aineistonkeruun haastattelumenetelminä olen käyttänyt työntekijöiden osalta fokusryhmähaastattelua ja entisten asiakkaiden osalta teemahaastattelua. Aineiston analysointimenetelmänä käytin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä.
Tutkimuksen tulokset osoittavat työntekijöiden käsitysten ja entisten asiakkaiden kokemusten vastaavan toisiaan monilta osin. Yhtäläiset näkemykset koskivat sääntöjä, rajoitustoimenpiteiden käyttämistä, perheiden kanssa tehtävää työtä, koulunkäynnin ja harrastusten tukemista sekä laitoshoidon yksiköiden tiloja. Tulokset osoittivat myös merkittäviä näkemyseroja jopa hoito- ja kasvatustyön ydinalueilla. Tärkeimpinä näistä ovat hoito- ja kasva-tusneuvottelut sekä hoito- ja kasvatussuunnitelmat, joiden merkitys oli hyvin erilainen työntekijöille ja entisille asiakkaille, vaikka molemmat tekijät vaikuttavat olennaisesti sijoitusten tavoitteiden asettamiseen ja niiden toteutumisen seuraamiseen. Eroavaisuuksia löytyi myös näkemyksistä laitoksissa tehtävään omaohjaaja- sekä psykologityöhön.