Sähköiset palvelut lapsiperheiden tukena terveyden edistämisessä - Case: Sähköinen Neuvokas perhe -kortti
Muurmäki, Elina; Räsänen, Anni; Karell, Elena-Maria (2015)
Muurmäki, Elina
Räsänen, Anni
Karell, Elena-Maria
Laurea-ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201602162279
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201602162279
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoitus oli selvittää neuvolaikäisten lasten vanhempien käyttökokemuksia Sydänliiton sähköisestä Neuvokas perhe -kortista. Lisäksi haluttiin selvittää vanhempien yleisiä näkökulmia sähköisestä terveyden edistämisestä ja ohjauksesta. Tavoitteena oli tuottaa tietoa siitä, miten neuvolaikäisten lasten vanhemmat etsivät terveystietoa internetistä ja minkälaisille terveystiedoille ja sähköisille palveluille on tarvetta.
Tavoitteen saavuttamiseksi tehtiin kaksiosainen tutkimus. Tutkimusmenetelminä käytettiin ryhmähaastattelua ja kyselylomaketta. Tutkimukset toteutettiin keväällä 2015. Haastattelututkimuksen otos oli 33 ja kyselylomakkeita palautui tutkijoille 21. Tutkimustulosten analysoinnissa käytettiin sisällön erittely –menetelmää.
Kyselytutkimuksen tulokset osoittivat, että neuvolaikäisten lasten vanhemmat olivat pääosin tyytyväisiä sähköiseen Neuvokas perhe –korttiin ja kokivat siitä olevan hyötyä perheen arjessa. Haastattelututkimuksen tuloksista selvisi, että neuvolaikäisten lasten vanhemmat hakevat säännöllisesti internetistä terveystietoa ja suhtautuvat avoimesti internetin hyödyntämiseen terveyden edistämisessä ja ohjauksessa. Neuvolaikäisten lasten vanhemmat haluavat internetissä olevaan terveystietoon ja palveluihin selkeyttä ja helppokäyttöisyyttä.
Kyselytutkimuksen tulosten perusteella sähköinen Neuvokas perhe –kortti voisi olla nykyistä yksilöllisempi ja ulkoasultaan selkeämpi. Haastattelututkimuksen tulosten perusteella neuvolaikäisten lasten vanhemmat toivovat, että sähköisiä palveluita kehitettäisiin tämänhetkistä toimivimmiksi ja monipuolisimmiksi. Vanhemmat toivovat, että yhteydenpito terveydenhuoltoon olisi tulevaisuudessa sujuvampaa sähköisten viestintämenetelmien avulla.
Tutkimustulosten ja teoriaosuuden pohjalta esitettiin konkreettisia sähköistä terveyden edistämistä ja ohjausta sujuvoittavia kehitysehdotelmia. Tutkimuksesta saatujen tulosten avulla Sydänliitolla on mahdollisuus parantaa sähköistä ohjausmateriaaliaan paremmin käyttäjiään palveleviksi.
Jatkotutkimuksen voisi tehdä siitä, miten terveydenhuollon ammattilaiset kokevat sähköisten terveyden edistämisen menetelmien ja ohjauksen käyttämisen työssään. Sähköisten menetelmien yleistymisen myötä on tärkeää selvittää ammattilaisten kokemuksia. Toinen jatkotutkimusaihe voisi käsitellä terveyspalvelujen sähköistymisen haasteita ja haittoja yksilön ja yhteiskunnan näkökulmista. Aiheesta ei ole juurikaan tehty kriittiseltä kannalta tutkimuksia.
Tavoitteen saavuttamiseksi tehtiin kaksiosainen tutkimus. Tutkimusmenetelminä käytettiin ryhmähaastattelua ja kyselylomaketta. Tutkimukset toteutettiin keväällä 2015. Haastattelututkimuksen otos oli 33 ja kyselylomakkeita palautui tutkijoille 21. Tutkimustulosten analysoinnissa käytettiin sisällön erittely –menetelmää.
Kyselytutkimuksen tulokset osoittivat, että neuvolaikäisten lasten vanhemmat olivat pääosin tyytyväisiä sähköiseen Neuvokas perhe –korttiin ja kokivat siitä olevan hyötyä perheen arjessa. Haastattelututkimuksen tuloksista selvisi, että neuvolaikäisten lasten vanhemmat hakevat säännöllisesti internetistä terveystietoa ja suhtautuvat avoimesti internetin hyödyntämiseen terveyden edistämisessä ja ohjauksessa. Neuvolaikäisten lasten vanhemmat haluavat internetissä olevaan terveystietoon ja palveluihin selkeyttä ja helppokäyttöisyyttä.
Kyselytutkimuksen tulosten perusteella sähköinen Neuvokas perhe –kortti voisi olla nykyistä yksilöllisempi ja ulkoasultaan selkeämpi. Haastattelututkimuksen tulosten perusteella neuvolaikäisten lasten vanhemmat toivovat, että sähköisiä palveluita kehitettäisiin tämänhetkistä toimivimmiksi ja monipuolisimmiksi. Vanhemmat toivovat, että yhteydenpito terveydenhuoltoon olisi tulevaisuudessa sujuvampaa sähköisten viestintämenetelmien avulla.
Tutkimustulosten ja teoriaosuuden pohjalta esitettiin konkreettisia sähköistä terveyden edistämistä ja ohjausta sujuvoittavia kehitysehdotelmia. Tutkimuksesta saatujen tulosten avulla Sydänliitolla on mahdollisuus parantaa sähköistä ohjausmateriaaliaan paremmin käyttäjiään palveleviksi.
Jatkotutkimuksen voisi tehdä siitä, miten terveydenhuollon ammattilaiset kokevat sähköisten terveyden edistämisen menetelmien ja ohjauksen käyttämisen työssään. Sähköisten menetelmien yleistymisen myötä on tärkeää selvittää ammattilaisten kokemuksia. Toinen jatkotutkimusaihe voisi käsitellä terveyspalvelujen sähköistymisen haasteita ja haittoja yksilön ja yhteiskunnan näkökulmista. Aiheesta ei ole juurikaan tehty kriittiseltä kannalta tutkimuksia.