Valmistuvien sairaanhoitajaopiskelijoiden valmiudet kohdata väkivaltainen potilas hoitotyössä
Abazi, Fitim (2016)
Abazi, Fitim
Oulun ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201603032819
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201603032819
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää opiskelijoiden valmiuksia kohdata väkivaltainen potilas hoitotyössä. Tarkoituksena oli lisäksi kerätä tietoa koulussa olevan opetuksen riittävyydestä ja mahdollisen lisäkoulutuksen tarpeesta. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat Oulun ammattikorkeakoulun hoitotyön opiskelijoiden syventävissä opinnoissa olevan opiskelijat (N = 56).
Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena ja kyselylomake annettiin 89 sairaanhoitajaopiskelijalle, joilla oli syventävien opintojen vaihe ja vähintään 140 opintopistettä. Kyselyn kysymykset luotiin viitekehyksen teorian pohjalta. Kysely toteutettiin strukturoiduilla kysymyksillä, joilla kartoitettiin sitä, kuinka valmiita opiskelijat ovat kohtaamaan väkivaltaisen potilaan hoitotyössä. Aineisto kerättiin opettajien avustuksella, kustakin suuntautumisvaihtoehdosta. Tilastolliset kysymykset esitettiin kuvailevilla tilastollisilla menetelmillä.
Kyselytutkimukseen vastasi 56 henkilöä ja vastausprosentti oli 72. Kyselyn tulosten mukaan lähes kaikki kyselyyn vastanneista opiskelijoista olivat kohdanneet väkivaltaisen potilaan hoitotyön harjoittelussa tai hoitotyön työpaikassa. Tilanne oli ollut usealle opiskelijalle epämieluisa, ja useat opiskelijat olivat kohdanneet myös fyysistä sekä henkistä väkivaltaa. Tutkimuksen mukaan 89,3 % vastanneista opiskelijoista koki osaavansa ennakoida väkivaltaisia tilanteita ja 83,3 % koki selviävänsä väkivaltatilanteesta. Tutkimukseen vastanneista opiskelijoista 76,8 % koki, että opintosuunnitelman mukainen koulutus ei riitä väkivaltaisen potilaan kohtaamiseen.
Opinnäytetyön teoriaosiossa on käsitelty kvantitatiivisen tutkimuksen lähtökohtia, väkivaltariskin yleisyyttä hoitotyössä, väkivallan ennaltaehkäisyä, väkivaltaisen potilaan kohtaamista ja MAPA-toimintamallia. Teoriaosiossa on myös kuvattu kyselytutkimusta varten laaditut kysymykset. Tutkimuksen jatkotutkimusaiheena voi toteuttaa teemakyselyn tämän tutkimuksen tietojen pohjalta.
Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena ja kyselylomake annettiin 89 sairaanhoitajaopiskelijalle, joilla oli syventävien opintojen vaihe ja vähintään 140 opintopistettä. Kyselyn kysymykset luotiin viitekehyksen teorian pohjalta. Kysely toteutettiin strukturoiduilla kysymyksillä, joilla kartoitettiin sitä, kuinka valmiita opiskelijat ovat kohtaamaan väkivaltaisen potilaan hoitotyössä. Aineisto kerättiin opettajien avustuksella, kustakin suuntautumisvaihtoehdosta. Tilastolliset kysymykset esitettiin kuvailevilla tilastollisilla menetelmillä.
Kyselytutkimukseen vastasi 56 henkilöä ja vastausprosentti oli 72. Kyselyn tulosten mukaan lähes kaikki kyselyyn vastanneista opiskelijoista olivat kohdanneet väkivaltaisen potilaan hoitotyön harjoittelussa tai hoitotyön työpaikassa. Tilanne oli ollut usealle opiskelijalle epämieluisa, ja useat opiskelijat olivat kohdanneet myös fyysistä sekä henkistä väkivaltaa. Tutkimuksen mukaan 89,3 % vastanneista opiskelijoista koki osaavansa ennakoida väkivaltaisia tilanteita ja 83,3 % koki selviävänsä väkivaltatilanteesta. Tutkimukseen vastanneista opiskelijoista 76,8 % koki, että opintosuunnitelman mukainen koulutus ei riitä väkivaltaisen potilaan kohtaamiseen.
Opinnäytetyön teoriaosiossa on käsitelty kvantitatiivisen tutkimuksen lähtökohtia, väkivaltariskin yleisyyttä hoitotyössä, väkivallan ennaltaehkäisyä, väkivaltaisen potilaan kohtaamista ja MAPA-toimintamallia. Teoriaosiossa on myös kuvattu kyselytutkimusta varten laaditut kysymykset. Tutkimuksen jatkotutkimusaiheena voi toteuttaa teemakyselyn tämän tutkimuksen tietojen pohjalta.