Videoblogit verkkoviestinnän nousevana formaattina
Reinikkala, Rebecca (2016)
Lataukset:
Reinikkala, Rebecca
Laurea-ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201602292729
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201602292729
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön aiheina ovat video sosiaalisessa mediassa ja erityisesti videoblogit uutena ilmiönä korvaamassa perinteisten blogien asemaa kuluttajien keskuudessa. Aihe rajattiin koskemaan kuluttajien omaa visuaalisen sisällön tuottamista sekä videoiden katsomisen käyttöaktiivisuutta sosiaalisessa mediassa. Tarkoituksena on rakentaa ymmärrystä kuluttajakäyttäytymisestä sosiaalisessa mediassa, jolloin yritykset pystyvät hyödyntämään visuaalista sisältöä tehokkaammin markkinoinnissaan ja viestinnässään. Työn tavoitteena on saada mahdollisimman monipuolinen ja syvällinen käsitys siitä, mikä saa kuluttajat tuottamaan visuaalista sisältöä sekä seuraamaan sosiaalisessa mediassa kuluttajien ja yritysten luomia videoita. Opinnäytetyö on osa Laurea-ammattikorkeakoulun ja Kurio Oy:n yhteistyössä toteuttamaa Kuluttajakäyttäytymisen digitaalisuushanketta.
Työssä tutkitaan, miten kuluttajat luovat videoita sosiaaliseen mediaan ja miten koko prosessi ilmenee ideoinnista videon julkaisemisvaiheeseen. Tutkimuksen pääongelmana on selvittää, miten seuraajat suhtautuvat bloggaajien siirtyessä videokerrontaan. Alaongelmat on jaettu neljään eri osioon ja niitä ovat, miten video koetaan kommunikaatiokanavana ja miten suhtaudutaan perinteisten blogien siirtymiseen kohti videomuotoista tarinankerrontaa. Lisäksi tutkitaan alaongelmina, mitkä videoiden jakamis- ja kommunikaatiokanavat koetaan miellyttävimmäksi kuluttajan kannalta ja mikä saa kuluttajan erityisesti kiinnostumaan videomuotoisesta kerronnasta.
Teoreettisessa viitekehyksessä tarkastellaan videota käsitteenä sosiaalisessa mediassa eri videoon liittyvät kanavat huomioon ottaen. Viitekehyksen toisessa osassa käsitellään videoblogia sekä blogia käsitteenä. Tehty tutkimus on luonteeltaan kvalitatiivinen eli laadullinen. Aineistonhankintamenetelminä on käytetty teemahaastattelua, havainnointia sekä asiantuntija-haastattelua. Tällä tavoin on pyritty saamaan tutkittavaan aiheeseen laajoja realistisia näkökulmia.
Tärkeimmiksi kriteereiksi hyvälle videoblogille mainittiin tekijän aitous ja persoona, hyvä aihe ja videon laadukkuus ja selkeys. Suurin osa tutkimuksessa haastatelluista ilmaisi uskovansa videoblogien tulevaisuuteen ja niiden suosion kasvuun. Lisäksi ennustettiin, että tämä ilmiö tulee osittain korvaamaan perinteiset blogit. Tutkimuksesta ilmeni, että monesti kuluttajia kiinnostaa tulevaisuudessa enemmän videoblogit kuin tekstiblogit. Videoblogit miellettiin myös nuoremman katsojakunnan ilmiöksi kuin perinteiset blogit. Tuloksissa korostui etenkin se, että katsoja haluaa useimmiten nähdä rehellistä sisältöä sekä aitoa kuvausta arjesta pinnallisen sisällön sijaan. Kaupallisuuden suhteen haastateltavat ilmaisivat kaipaavansa rehellisyyttä ja mainoksien suhteen läpinäkyvyyttä. Kaupallisuuteen suhtautuminen oli myönteistä ja videoiden alussa olevia mainoksia ei useimmiten koettu negatiivisena asiana.
Työssä tutkitaan, miten kuluttajat luovat videoita sosiaaliseen mediaan ja miten koko prosessi ilmenee ideoinnista videon julkaisemisvaiheeseen. Tutkimuksen pääongelmana on selvittää, miten seuraajat suhtautuvat bloggaajien siirtyessä videokerrontaan. Alaongelmat on jaettu neljään eri osioon ja niitä ovat, miten video koetaan kommunikaatiokanavana ja miten suhtaudutaan perinteisten blogien siirtymiseen kohti videomuotoista tarinankerrontaa. Lisäksi tutkitaan alaongelmina, mitkä videoiden jakamis- ja kommunikaatiokanavat koetaan miellyttävimmäksi kuluttajan kannalta ja mikä saa kuluttajan erityisesti kiinnostumaan videomuotoisesta kerronnasta.
Teoreettisessa viitekehyksessä tarkastellaan videota käsitteenä sosiaalisessa mediassa eri videoon liittyvät kanavat huomioon ottaen. Viitekehyksen toisessa osassa käsitellään videoblogia sekä blogia käsitteenä. Tehty tutkimus on luonteeltaan kvalitatiivinen eli laadullinen. Aineistonhankintamenetelminä on käytetty teemahaastattelua, havainnointia sekä asiantuntija-haastattelua. Tällä tavoin on pyritty saamaan tutkittavaan aiheeseen laajoja realistisia näkökulmia.
Tärkeimmiksi kriteereiksi hyvälle videoblogille mainittiin tekijän aitous ja persoona, hyvä aihe ja videon laadukkuus ja selkeys. Suurin osa tutkimuksessa haastatelluista ilmaisi uskovansa videoblogien tulevaisuuteen ja niiden suosion kasvuun. Lisäksi ennustettiin, että tämä ilmiö tulee osittain korvaamaan perinteiset blogit. Tutkimuksesta ilmeni, että monesti kuluttajia kiinnostaa tulevaisuudessa enemmän videoblogit kuin tekstiblogit. Videoblogit miellettiin myös nuoremman katsojakunnan ilmiöksi kuin perinteiset blogit. Tuloksissa korostui etenkin se, että katsoja haluaa useimmiten nähdä rehellistä sisältöä sekä aitoa kuvausta arjesta pinnallisen sisällön sijaan. Kaupallisuuden suhteen haastateltavat ilmaisivat kaipaavansa rehellisyyttä ja mainoksien suhteen läpinäkyvyyttä. Kaupallisuuteen suhtautuminen oli myönteistä ja videoiden alussa olevia mainoksia ei useimmiten koettu negatiivisena asiana.