Korjaamoprosessin kehitys
Määttä, Petri (2016)
Määttä, Petri
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201603163255
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201603163255
Tiivistelmä
Raskone on yksi Suomen suurimmista henkilö- ja hyötyajoneuvojen korjaamoketjuista. Raskoneen Vantaan toimipiste on suurin Raskoneen toimipiste liikevaihdolla mitattuna. Vantaan korjaamolla on huomattu päivittäisien töiden onnistuvan vaihtelevasti johtuen erilaisista toimintatavoista, puutteellisesta korjaamoprosessista ja sen käytöstä. Raskoneen kaikki korjaamot ovat laatusertifioituja. Laatusertifikaatin täyttämiseen vaaditaan standardin mukaan prosessikuvaus.
Insinöörityössä tutkittiin korjaamon nykytilaa, haettiin näkökulmia ja ideoita maailmalla toimiviksi todetuista prosesseista ja toimintamalleista ja kehitettiin päivitetty korjaamoprosessi ja sen toteutussuunnitelma. Korjaamotoiminnan nykytilaa tutkittiin toteuttamalla Vantaan henkilöstölle henkilöstökysely. Henkilöstökyselyn lisäksi kyselyyn vastaajat myös haastateltiin. Lisäksi tehtiin kuukauden kestänyt laskutusanalyysi. Henkilöstökysely ja haastattelu suoritettiin myös satunnaisotannalla valituille työntekijöille Turun ja Espoon toimipisteistä. Tutkimusten ja ideoinnin perusteella luotiin kehitetty korjaamoprosessi. Tutkimuksen aikana löytyi selkeitä kehitystarpeita korjaamoprosessista sekä syitä aikaisempien korjaamoiden kehitysyritysten vaihteleviin tuloksiin. Tutkimuksen aikana löydettyjen asioiden perusteella prosessin kehityksen lisäksi suunniteltiin sen käyttöönotto ja toteutus.
Insinöörityön tuloksena Vantaan korjaamon nykytila saatiin selvitettyä hyvin tarvetta vastaavalla tarkkuudella. Käytettyjä tutkimusmenetelmiä voidaan pitää tarkoitukseen sopivina ja useammalla lähestymistavalla saadut tulokset tukivat toisiaan. Prosessin kehitysideoinnin avarakatseisuus auttoi kehittämään parannetun korjaamoprosessin toiminta-ajatusta ja yksityiskohtaisia toimintatapoja. Korjaamoprosessin parannus keskittyi lähinnä yksityiskohtiin, joilla on kuitenkin suuri merkitys kokonaisuuteen. Suurimpana onnistumisena voidaan pitää tutkimuksen aikana löydettyjä syitä aikaisempien prosessin kehitysyritysten vaihtelevaan onnistumiseen. Tällä perusteella voitiin kehittää parannetun korjaamoprosessin käyttöönotto ja toteutus tavalla, jolla aikaisemmin tehtyihin virheisiin ja niiden syntymisen estämiseen on kiinnitetty suuresti huomiota.
Insinöörityössä tutkittiin korjaamon nykytilaa, haettiin näkökulmia ja ideoita maailmalla toimiviksi todetuista prosesseista ja toimintamalleista ja kehitettiin päivitetty korjaamoprosessi ja sen toteutussuunnitelma. Korjaamotoiminnan nykytilaa tutkittiin toteuttamalla Vantaan henkilöstölle henkilöstökysely. Henkilöstökyselyn lisäksi kyselyyn vastaajat myös haastateltiin. Lisäksi tehtiin kuukauden kestänyt laskutusanalyysi. Henkilöstökysely ja haastattelu suoritettiin myös satunnaisotannalla valituille työntekijöille Turun ja Espoon toimipisteistä. Tutkimusten ja ideoinnin perusteella luotiin kehitetty korjaamoprosessi. Tutkimuksen aikana löytyi selkeitä kehitystarpeita korjaamoprosessista sekä syitä aikaisempien korjaamoiden kehitysyritysten vaihteleviin tuloksiin. Tutkimuksen aikana löydettyjen asioiden perusteella prosessin kehityksen lisäksi suunniteltiin sen käyttöönotto ja toteutus.
Insinöörityön tuloksena Vantaan korjaamon nykytila saatiin selvitettyä hyvin tarvetta vastaavalla tarkkuudella. Käytettyjä tutkimusmenetelmiä voidaan pitää tarkoitukseen sopivina ja useammalla lähestymistavalla saadut tulokset tukivat toisiaan. Prosessin kehitysideoinnin avarakatseisuus auttoi kehittämään parannetun korjaamoprosessin toiminta-ajatusta ja yksityiskohtaisia toimintatapoja. Korjaamoprosessin parannus keskittyi lähinnä yksityiskohtiin, joilla on kuitenkin suuri merkitys kokonaisuuteen. Suurimpana onnistumisena voidaan pitää tutkimuksen aikana löydettyjä syitä aikaisempien prosessin kehitysyritysten vaihtelevaan onnistumiseen. Tällä perusteella voitiin kehittää parannetun korjaamoprosessin käyttöönotto ja toteutus tavalla, jolla aikaisemmin tehtyihin virheisiin ja niiden syntymisen estämiseen on kiinnitetty suuresti huomiota.