”LEMPEÄLLÄ ÄÄNELLÄ, LEMPEÄLLÄ OTTEELLA JA LEMPEÄLLÄ KATSEELLA” : - 3–6-VUOTIAIDEN VUOROHOIDOSSA OLEVIEN LASTEN TURVALLISUUDEN TUNTEEN TUKEMINEN
Parjanen, Minna; Hopponen, Essi (2016)
Parjanen, Minna
Hopponen, Essi
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201603183333
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201603183333
Tiivistelmä
Hopponen, Essi & Parjanen, Minna. “Lempeällä äänellä, lempeällä otteella ja lempeällä katseella”. 3–6-vuotiaiden vuorohoidossa olevien lasten turvallisuu-den tunteen tukeminen. Helsinki, kevät 2016, 90 s., 3 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Sosiaalialan koulutusohjelma, sosionomi (AMK) + lasten-tarhanopettajan virkakelpoisuus.
Opinnäytetyö toteutettiin vuorohoitoa tarjoavassa Puotinharjun päiväkodissa. Vuorohoidolla tarkoitetaan joko päiväkodissa, ryhmäperhepäivähoidossa tai perhepäivähoidossa järjestettävää hoitoa, joka tapahtuu iltaisin, öisin tai viikon-loppuisin. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, kuinka lasten turvallisuuden tunnetta tuetaan vuorohoidossa. Tutkimuskysymyksiä olivat, millaisia näkemyksiä työntekijöillä on lasten turvallisuuden tunteesta ja vuorohoidon vaikutuksista siihen, kuinka työntekijät pyrkivät tukemaan lasten turvallisuuden tunnetta oman toimintansa kautta, millaisia työyhteisössä yhteisesti sovittuja käytäntöjä on laadittu lasten turvallisuuden tunteen tukemiseksi, sekä miten lasten turvallisuuden tunnetta tuetaan yhteistyössä lasten vanhempien kanssa.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua teemahaastattelua. Haasta-teltavia vuorohoidon työntekijöitä oli yhteensä kahdeksan, neljä lastentarhan-opettajaa ja neljä lastenhoitajaa. Työntekijät haastateltiin päiväkoti Puotinharjun tiloissa loka- ja marraskuussa 2015. Haastattelut olivat yksilöhaastatteluja ja jokainen haastattelu nauhoitettiin.
Lapsen turvallisuuden tunne nähtiin toisaalta psyykkisenä, sosiaalisena ja fyysisenä kokonaisuutena. Toisaalta se määriteltiin melko vaihtelevilla tavoilla. Vuorohoidon nähtiin vaikuttavan lapsen turvallisuuden tunteeseen pääosin kielteisesti. Tärkeimpinä toimintatapoina ja keinoina tukea lapsen turvallisuuden tunnetta koettiin olevan läheisen suhteen luominen lapseen, turvallisuutta luovan fyysisen läheisyyden, etenkin sylin, tarjoaminen, aikuisen ja lapsen välinen hyvä vuorovaikutus sekä aikuisen sensitiivisyys ja aito läsnäolo. Myös lasten vertaissuhteiden tukeminen ja yhteenkuuluvuuden tunteen vahvistaminen saivat suuren arvon.
Työyhteisössä koettiin olevan yhteisiä sopimuksia ja käytäntöjä lapsen turvalli-suuden tunteen tukemiseksi, kuten lapsen turvallisuuden tunteen käsittely koko työyhteisön kesken, lapsen kotoa tuodut turvatavarat, päivän tapahtumien ja tilanteiden ennakointi sekä työvuorosuunnittelu. Lapsen hoidon aloituskeskustelu, varhaiskasvatuskeskustelut sekä arjen vuoropuhelu ja tärkeiden tietojen välittäminen nähtiin tärkeimpinä lapsen vanhempien kanssa tehtävää yhteistyötä ja lapsen turvallisuuden tunteen tukemista ajatellen. Sekä vanhempien että työntekijöiden tekemän vuorotyön ajateltiin aiheuttavan omat haasteensa yhteistyölle.
Asiasanat: varhaiskasvatus, vuorohoito, turvallisuuden tunne, kiintymyssuhde, laadullinen tutkimus, teemahaastattelu
Opinnäytetyö toteutettiin vuorohoitoa tarjoavassa Puotinharjun päiväkodissa. Vuorohoidolla tarkoitetaan joko päiväkodissa, ryhmäperhepäivähoidossa tai perhepäivähoidossa järjestettävää hoitoa, joka tapahtuu iltaisin, öisin tai viikon-loppuisin. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, kuinka lasten turvallisuuden tunnetta tuetaan vuorohoidossa. Tutkimuskysymyksiä olivat, millaisia näkemyksiä työntekijöillä on lasten turvallisuuden tunteesta ja vuorohoidon vaikutuksista siihen, kuinka työntekijät pyrkivät tukemaan lasten turvallisuuden tunnetta oman toimintansa kautta, millaisia työyhteisössä yhteisesti sovittuja käytäntöjä on laadittu lasten turvallisuuden tunteen tukemiseksi, sekä miten lasten turvallisuuden tunnetta tuetaan yhteistyössä lasten vanhempien kanssa.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua teemahaastattelua. Haasta-teltavia vuorohoidon työntekijöitä oli yhteensä kahdeksan, neljä lastentarhan-opettajaa ja neljä lastenhoitajaa. Työntekijät haastateltiin päiväkoti Puotinharjun tiloissa loka- ja marraskuussa 2015. Haastattelut olivat yksilöhaastatteluja ja jokainen haastattelu nauhoitettiin.
Lapsen turvallisuuden tunne nähtiin toisaalta psyykkisenä, sosiaalisena ja fyysisenä kokonaisuutena. Toisaalta se määriteltiin melko vaihtelevilla tavoilla. Vuorohoidon nähtiin vaikuttavan lapsen turvallisuuden tunteeseen pääosin kielteisesti. Tärkeimpinä toimintatapoina ja keinoina tukea lapsen turvallisuuden tunnetta koettiin olevan läheisen suhteen luominen lapseen, turvallisuutta luovan fyysisen läheisyyden, etenkin sylin, tarjoaminen, aikuisen ja lapsen välinen hyvä vuorovaikutus sekä aikuisen sensitiivisyys ja aito läsnäolo. Myös lasten vertaissuhteiden tukeminen ja yhteenkuuluvuuden tunteen vahvistaminen saivat suuren arvon.
Työyhteisössä koettiin olevan yhteisiä sopimuksia ja käytäntöjä lapsen turvalli-suuden tunteen tukemiseksi, kuten lapsen turvallisuuden tunteen käsittely koko työyhteisön kesken, lapsen kotoa tuodut turvatavarat, päivän tapahtumien ja tilanteiden ennakointi sekä työvuorosuunnittelu. Lapsen hoidon aloituskeskustelu, varhaiskasvatuskeskustelut sekä arjen vuoropuhelu ja tärkeiden tietojen välittäminen nähtiin tärkeimpinä lapsen vanhempien kanssa tehtävää yhteistyötä ja lapsen turvallisuuden tunteen tukemista ajatellen. Sekä vanhempien että työntekijöiden tekemän vuorotyön ajateltiin aiheuttavan omat haasteensa yhteistyölle.
Asiasanat: varhaiskasvatus, vuorohoito, turvallisuuden tunne, kiintymyssuhde, laadullinen tutkimus, teemahaastattelu