Säteilyn siroaminen keskosvauvoja kuvattaessa tehohoitoympäristössä : Fantom-tutkimus
Juutinen, Piia; Inkeröinen, Minna (2016)
Juutinen, Piia
Inkeröinen, Minna
Oulun ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201603233520
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201603233520
Tiivistelmä
Lapsuudessa röntgensäteilylle altistuminen aiheuttaa suuremman lisäriskin terveydelle kuin myöhemmällä iällä saatu säteilyaltistus. Tämän vuoksi lasten säteilysuojeluun on kiinnitettävä erityistä huomiota. Osaston ulkopuolisissa röntgentutkimuksissa on keskimäärin suuremmat annokset kuin kuvattaessa röntgenosastolla kiinteästi asennetuilla röntgenlaitteilla. Keskosvauvojen röntgenkuvaukset suoritetaan röntgenosaston ulkopuolella, pääasiassa lasten tehohoidon yksiköissä. Vuonna 2014 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin vastasyntyneiden teho- ja hoitoyksikössä tehtiin yhteensä 563 röntgenkuvausta keskosvauvoille, 204 eri potilaalle. Vuosien 2010–2015 aikana yhdestä keskosvauvasta otettiin keskimäärin 2,65 kuvaa.
Tutkimuksen tarkoituksena on kuvailla röntgensäteilyn siroamista eri korkeuksissa etäisyyden muuttuessa kuvattaessa keskoskaapissa olevaa keskosvauvaa tehohoitoympäristössä. Tutkimus toteutettiin fantom-tutkimuksena. Tutkimuksen tarkoituksena on kuvailla myös keskoskaapin vaikutusta säteilyn siroamiseen. Tavoite on kehittää keskosvauvojen ja henkilökunnan säteilysuojelua yksiköissä, joissa keskosvauvoja kuvataan.
Tutkimus toteutettiin Oulun yliopistollisen sairaalan (OYS) lasten röntgenin osastokuvauslaitteella syksyllä 2015 röntgenin kuvaushuoneessa 1 kg:n ja 2,5 kg:n painoista keskosvauvaa mallintavaa fantomia käyttäen. Siroavaa säteilyä mitattiin DoseAware-mittaristolla eri korkeuksilla ja etäisyyksillä eri puolilla keskoskaappia. Mittaukset toistettiin keskoskaapin katto-osan ollessa paikallaan sekä keskoskaapin ollessa avoimena.
Tutkimustulosten mukaan eniten siroavaa säteilyä on keskoskaapin ympäristössä kuvauskohteen lähietäisyydellä. Pääosin suurimmat annokset mitattiin fantomin kyljen puolelta. Kenttäkoon ja kuvausarvojen nostaminen vaikutti lisäämällä sironneen säteilyn määrää. Annoksia mitattiin esimerkiksi 140 cm:n ja 160 cm:n korkeudella, jolloin hoitajan säteilylle herkät elimet (rinnat, kilpi-rauhanen, silmän mykiö) sijaitsevat näillä korkeuksilla. Säteily sirosi myös keskoskaapin materiaalin läpi, mutta pääasiassa annokset olivat pienempiä keskoskaapin katto-osan ollessa paikallaan.
Tutkimuksen tarkoituksena on kuvailla röntgensäteilyn siroamista eri korkeuksissa etäisyyden muuttuessa kuvattaessa keskoskaapissa olevaa keskosvauvaa tehohoitoympäristössä. Tutkimus toteutettiin fantom-tutkimuksena. Tutkimuksen tarkoituksena on kuvailla myös keskoskaapin vaikutusta säteilyn siroamiseen. Tavoite on kehittää keskosvauvojen ja henkilökunnan säteilysuojelua yksiköissä, joissa keskosvauvoja kuvataan.
Tutkimus toteutettiin Oulun yliopistollisen sairaalan (OYS) lasten röntgenin osastokuvauslaitteella syksyllä 2015 röntgenin kuvaushuoneessa 1 kg:n ja 2,5 kg:n painoista keskosvauvaa mallintavaa fantomia käyttäen. Siroavaa säteilyä mitattiin DoseAware-mittaristolla eri korkeuksilla ja etäisyyksillä eri puolilla keskoskaappia. Mittaukset toistettiin keskoskaapin katto-osan ollessa paikallaan sekä keskoskaapin ollessa avoimena.
Tutkimustulosten mukaan eniten siroavaa säteilyä on keskoskaapin ympäristössä kuvauskohteen lähietäisyydellä. Pääosin suurimmat annokset mitattiin fantomin kyljen puolelta. Kenttäkoon ja kuvausarvojen nostaminen vaikutti lisäämällä sironneen säteilyn määrää. Annoksia mitattiin esimerkiksi 140 cm:n ja 160 cm:n korkeudella, jolloin hoitajan säteilylle herkät elimet (rinnat, kilpi-rauhanen, silmän mykiö) sijaitsevat näillä korkeuksilla. Säteily sirosi myös keskoskaapin materiaalin läpi, mutta pääasiassa annokset olivat pienempiä keskoskaapin katto-osan ollessa paikallaan.