Toimintaryhmä osana akuuttipäihdehuoltoa : toimintaryhmäinterventio Töölön vieroitushoito-osastolla
Rasilainen, Venla; Väisänen, Aili (2016)
Rasilainen, Venla
Väisänen, Aili
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201603293621
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201603293621
Tiivistelmä
Opinnäytetyömme toteutettiin yhteistyössä Töölön vieroitushoito-osaston kanssa, joka kuuluu Helsingin kaupungin päihdepalveluihin. Työmme on prosessikuvaus, jossa suunnittelimme, toteutimme sekä raportoimme toimintaryhmäintervention akuuttipäihdehuollon asiakkaille.
Opinnäytetyön tarve oli lähtöisin Töölön vieroitushoito-osastolta. Henkilökunnalta saadun tiedon mukaan osaston asiakkaat kaipaisivat lisää toimintaa osastohoitojaksolle. Työmme tavoitteeksi muodostui asiakkaiden mielihyvän kokemusten lisääminen mielekkään toiminnan kautta. Analysoimme ja tarkastelimme käytettäviä toimintoja Doris Piercen (2003) toiminnan terapeuttisen voiman mallin avulla. Lisäksi olemme käyttäneet ryhmien suunnittelussa ohjaavina teorioina Linda Finlayn (1993) ja Marilyn Colen (2012) ryhmäteorioita.
Kirjallisuuden ja tutkimustiedon pohjalta päädyimme neljään eri toimintaan: aarrekartan tekemiseen omista tulevaisuuden haaveista ja mielenkiinnonkohteista, musiikkimaalaukseen, väritystoimintaan sekä leivontaan. Ryhmäkertoja oli yhteensä kahdeksan, joten ohjasimme jokaista toimintaa kahdella ryhmäkerralla. Näin saimme mahdollisuuden vertailla kahta toimintakertaa keskenään sekä enemmän palautetta asiakkailta. Ryhmät olivat avoimia, ja osallistujat vaihtuivat, joten jokaisella ryhmäkerralla oli eri kokoonpano. Näin ollen jokainen ryhmäkerta oli itsenäinen ryhmäprosessi.
Ryhmäkerroilta saadun palautteen ja omien havaintojemme pohjalta tulimme siihen tulokseen, että tämän kaltainen toimintaryhmämalli sopii Töölön vieroitushoito-osastolle. Suurin osa ryhmään osallistujista koki toiminnan mielekkääksi ja oloa helpottavaksi. Havainnot tukivat tätä palautetta. Yksi työn tavoitteista oli, että toimintaryhmä juurtuisi osaksi osaston toimintaa henkilökunnan toimesta. Tämän vuoksi pyrimme siihen, että joku henkilökunnan jäsenistä olisi paikalla ryhmätilanteissa. Lisäksi tavoite lisätä asiakkaiden mielihyvänkokemusta toiminnan kautta toteutui. Toiminnan mielekkyys on aina subjektiivinen kokemus, mikä näkyi myös asiakkailta saaduissa palautteissa toiminnasta. Suurin osa piti toimintoja positiivisina kokemuksina, mutta joukosta löytyi myös niitä, joille toiminta ei ollut niin mielekästä. Pohdimme myös ryhmän tuomien elementtien, esimerkiksi vuorovaikutuksen, merkitystä toiminnan mielekkyyden kokemukseen.
Opinnäytetyön tarve oli lähtöisin Töölön vieroitushoito-osastolta. Henkilökunnalta saadun tiedon mukaan osaston asiakkaat kaipaisivat lisää toimintaa osastohoitojaksolle. Työmme tavoitteeksi muodostui asiakkaiden mielihyvän kokemusten lisääminen mielekkään toiminnan kautta. Analysoimme ja tarkastelimme käytettäviä toimintoja Doris Piercen (2003) toiminnan terapeuttisen voiman mallin avulla. Lisäksi olemme käyttäneet ryhmien suunnittelussa ohjaavina teorioina Linda Finlayn (1993) ja Marilyn Colen (2012) ryhmäteorioita.
Kirjallisuuden ja tutkimustiedon pohjalta päädyimme neljään eri toimintaan: aarrekartan tekemiseen omista tulevaisuuden haaveista ja mielenkiinnonkohteista, musiikkimaalaukseen, väritystoimintaan sekä leivontaan. Ryhmäkertoja oli yhteensä kahdeksan, joten ohjasimme jokaista toimintaa kahdella ryhmäkerralla. Näin saimme mahdollisuuden vertailla kahta toimintakertaa keskenään sekä enemmän palautetta asiakkailta. Ryhmät olivat avoimia, ja osallistujat vaihtuivat, joten jokaisella ryhmäkerralla oli eri kokoonpano. Näin ollen jokainen ryhmäkerta oli itsenäinen ryhmäprosessi.
Ryhmäkerroilta saadun palautteen ja omien havaintojemme pohjalta tulimme siihen tulokseen, että tämän kaltainen toimintaryhmämalli sopii Töölön vieroitushoito-osastolle. Suurin osa ryhmään osallistujista koki toiminnan mielekkääksi ja oloa helpottavaksi. Havainnot tukivat tätä palautetta. Yksi työn tavoitteista oli, että toimintaryhmä juurtuisi osaksi osaston toimintaa henkilökunnan toimesta. Tämän vuoksi pyrimme siihen, että joku henkilökunnan jäsenistä olisi paikalla ryhmätilanteissa. Lisäksi tavoite lisätä asiakkaiden mielihyvänkokemusta toiminnan kautta toteutui. Toiminnan mielekkyys on aina subjektiivinen kokemus, mikä näkyi myös asiakkailta saaduissa palautteissa toiminnasta. Suurin osa piti toimintoja positiivisina kokemuksina, mutta joukosta löytyi myös niitä, joille toiminta ei ollut niin mielekästä. Pohdimme myös ryhmän tuomien elementtien, esimerkiksi vuorovaikutuksen, merkitystä toiminnan mielekkyyden kokemukseen.