Purettavien rakenteiden hyöty- ja uudelleenkäyttö : Esiselvitys, Ranta-Tampellan alue
Sillanpää, Salla (2015)
Sillanpää, Salla
Tampereen ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201603313696
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201603313696
Tiivistelmä
Ranta-Tampellan alueelta puretaan entinen mallivarasto, pumppaamo ja vedenpuhdistamo, autojen säilytyshalli ja entinen lauhdeveden kokoojarakennus. Lisäksi alueelta puretaan siltoja, maantie, kaapelikanaaleita ym. vastaavia rakenteita. Purettavat rakenteet koostuvat mm. betoni-, tiili-, puu-, teräs- ja asfalttirakenteista. Lisäksi purettavissa rakenteissa on vähäinen määrä mm. eristeitä sekä lasia. Tämä selvitys ei ota kantaa maamassojen hyötykäyttöön.
Uusi jätelaki edellyttää jätteiden hyödyntämistä jätehierarkian mukaisesti ensisijaisesti materiaalina. Käytännössä vain osa materiaaleista kierrätetään nykyisellään ja ne käytetään suurimmaksi osaksi murskattuna tai energiana. Suurta osaa rakennusmateriaaleista olisi mahdollista käyttää kokonaisina rakenteina tai vähintään uuden materiaalin raaka-aineena.
Suomessa kokonaisten rakenneosien kierrätys on vielä uutta ja pienimuotoista. Materiaalina nykyisellään käytetään mm. terästä sekä betoni- ja tiilirouhetta. Puuta hyödynnetään pääasiassa energiana. Ranta-Tampellassa suurin osa purettavista rakenteista on betonia ja tiiltä. Näistä betonirakenteet on usein paikalla valettuja, mikä estää niiden uudelleen käytön kokonaisina rakenteina. Tämä huonosti ehjänä purkamiseen soveltuva rakennustapa aiheuttaa ongelmia. Siksi jatkossa purkumahdollisuus tulisi ottaa huomioon jo rakennusvaiheessa.
Materiaalin kierrätys on pääosin mahdollista, kunhan se suunnitellaan systemaattisesti ja kierrätys huomioidaan toteutuksen joka vaiheessa. Materiaalin purku ehjänä aiheuttaa verrattain paljon kustannuksia. Uutta rakennettaessa säästetään käyttämällä purettuja rakenneosia, mutta uusiokäyttö ei välttämättä täysin korvaa aiheutuneita kustannuksia. Materiaalitehokkuuden ja luonnon kannalta rakennusosien kierrätys sen sijaan on erittäin kannattavaa. Suomen lainsäädäntö kehottaa koko ajan kasvavaan kierrätystehokkuuteen myös rakennusjätteiden osalta. Mikäli kaavailtu Orgaanisen jätteen kierrätys -asetus toteutuu 2016, lähes kaikki rakennusjäte on kierrätettävä.
Opinnäytetyössä on kerätty tietoa kirjallisuus- ja internet-lähteistä, Ramboll Finland Oy:n asiantuntijoita haastattelemalla ja rakennusten ulkopuolelta tehdyssä katselmuksessa. Ranta-Tampellan alueelta löytyy jonkin verran uudelleenkäytettäviä rakenneosia ja paljon hyötykäytettävää materiaalia. Rakenteissa on hiukan vaarallista jätettä ja lisäksi kaikille materiaaleille ei ole olemassa järkevää kierrätysmahdollisuutta. Mm. näistä syistä johtuen myös kaatopaikalle joudutaan toimittamaan purkujätettä.
Uusi jätelaki edellyttää jätteiden hyödyntämistä jätehierarkian mukaisesti ensisijaisesti materiaalina. Käytännössä vain osa materiaaleista kierrätetään nykyisellään ja ne käytetään suurimmaksi osaksi murskattuna tai energiana. Suurta osaa rakennusmateriaaleista olisi mahdollista käyttää kokonaisina rakenteina tai vähintään uuden materiaalin raaka-aineena.
Suomessa kokonaisten rakenneosien kierrätys on vielä uutta ja pienimuotoista. Materiaalina nykyisellään käytetään mm. terästä sekä betoni- ja tiilirouhetta. Puuta hyödynnetään pääasiassa energiana. Ranta-Tampellassa suurin osa purettavista rakenteista on betonia ja tiiltä. Näistä betonirakenteet on usein paikalla valettuja, mikä estää niiden uudelleen käytön kokonaisina rakenteina. Tämä huonosti ehjänä purkamiseen soveltuva rakennustapa aiheuttaa ongelmia. Siksi jatkossa purkumahdollisuus tulisi ottaa huomioon jo rakennusvaiheessa.
Materiaalin kierrätys on pääosin mahdollista, kunhan se suunnitellaan systemaattisesti ja kierrätys huomioidaan toteutuksen joka vaiheessa. Materiaalin purku ehjänä aiheuttaa verrattain paljon kustannuksia. Uutta rakennettaessa säästetään käyttämällä purettuja rakenneosia, mutta uusiokäyttö ei välttämättä täysin korvaa aiheutuneita kustannuksia. Materiaalitehokkuuden ja luonnon kannalta rakennusosien kierrätys sen sijaan on erittäin kannattavaa. Suomen lainsäädäntö kehottaa koko ajan kasvavaan kierrätystehokkuuteen myös rakennusjätteiden osalta. Mikäli kaavailtu Orgaanisen jätteen kierrätys -asetus toteutuu 2016, lähes kaikki rakennusjäte on kierrätettävä.
Opinnäytetyössä on kerätty tietoa kirjallisuus- ja internet-lähteistä, Ramboll Finland Oy:n asiantuntijoita haastattelemalla ja rakennusten ulkopuolelta tehdyssä katselmuksessa. Ranta-Tampellan alueelta löytyy jonkin verran uudelleenkäytettäviä rakenneosia ja paljon hyötykäytettävää materiaalia. Rakenteissa on hiukan vaarallista jätettä ja lisäksi kaikille materiaaleille ei ole olemassa järkevää kierrätysmahdollisuutta. Mm. näistä syistä johtuen myös kaatopaikalle joudutaan toimittamaan purkujätettä.