Palvelukartta Espoon 18–29-vuotiaiden nuorten hyvinvointipalveluista Vamos-nuorten näkökulmasta
Alanko, Miina-Emilia; Ehrlund, Topi (2016)
Alanko, Miina-Emilia
Ehrlund, Topi
Laurea-ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201603032823
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201603032823
Tiivistelmä
Nuorten syrjäytyminen on ollut viime vuosina runsaasti esillä mediassa. Syrjäytymisellä voi olla kauaskantoisiakin seurauksia, joilla on vaikutuksensa niin yksilöön, yhteisöön kuin yhteiskuntaankin. Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten tukeminen ja syrjäytymisen ehkäisy mahdollistuu varhaisen tuen ja puuttumisen avulla esimerkiksi erilaisten matalankynnyksen palveluiden kautta.
Opinnäytetyömme tarkoituksena oli tuottaa yhdessä Vamoksen asiakasnuorten kanssa palvelukartta Espoon alueen palveluista, jotka on suunnattu 18-29–vuotiaille nuorille. Palvelukartan laatimisen taustalla oli Vamoksen työntekijöiltä saatu idea informatiivisesta julisteesta, johon olisi koostettu Espoon alueen nuorille suunnattuja palveluja sekä kuvailtu lyhyesti niiden sisältöä. Palvelukartan sisältämän tiedon kerääminen tapahtui ryhmätyöskentelynä, yhteensä viitenä erillisenä toimintakertana. Tarkoituksena oli, että palvelukartasta syntyisi työkalu Vamoksen työntekijöille.
Työskentelyn keskiössä olivat nuoret ja heidän asiantuntijuutensa. Puhuimme tässä opinnäyteyössä palveluista hyvinvointipalveluina. Hyödynsimme Learning cafe-menetelmää toimintakerroilla tehtävässä tiedonkeruussa. Tavoitteena oli osallistaa nuoria toiminnalliseen työskentelyyn ja kasvattaa nuorten tietoisuutta heille tarjotuista hyvinvointipalveluista Espoon alueella. Opinnäytetyön perusoletuksena oli, että tieto nuorille suunnatuista palveluista ei kohtaa tarpeeksi hyvin palveluiden käyttäjiä eli nuoria. Vamos Espoossa tehtävän palveluohjauksen tueksi haluttiin kehittää työkalu, jonka avulla voisi hahmottaa pirstaleista palvelukenttää.
Palvelukartan arviointi perustui työntekijöiden näkemyksiin palvelukartan käyttökelpoisuudesta ja kehittämismahdollisuuksista. Arvioimme toiminnallista osuutta ja tavoitteidemme toteutumista havaintoihimme perustuvan itsearvioinnin sekä nuorilta saadun palautteen avulla. Arvioimme myös opinnäytetyöprosessia, ammatillista kasvuamme sekä palvelukarttaa ja sen kehittämistä. Työntekijöiden palautteiden mukaan palvelukarttaa voisi käyttää työvälineenä palveluiden läpikäymisessä yhdessä nuoren kanssa tai esimerkiksi uusien työntekijöiden perehdyttämisessä.
Opinnäytetyömme tarkoituksena oli tuottaa yhdessä Vamoksen asiakasnuorten kanssa palvelukartta Espoon alueen palveluista, jotka on suunnattu 18-29–vuotiaille nuorille. Palvelukartan laatimisen taustalla oli Vamoksen työntekijöiltä saatu idea informatiivisesta julisteesta, johon olisi koostettu Espoon alueen nuorille suunnattuja palveluja sekä kuvailtu lyhyesti niiden sisältöä. Palvelukartan sisältämän tiedon kerääminen tapahtui ryhmätyöskentelynä, yhteensä viitenä erillisenä toimintakertana. Tarkoituksena oli, että palvelukartasta syntyisi työkalu Vamoksen työntekijöille.
Työskentelyn keskiössä olivat nuoret ja heidän asiantuntijuutensa. Puhuimme tässä opinnäyteyössä palveluista hyvinvointipalveluina. Hyödynsimme Learning cafe-menetelmää toimintakerroilla tehtävässä tiedonkeruussa. Tavoitteena oli osallistaa nuoria toiminnalliseen työskentelyyn ja kasvattaa nuorten tietoisuutta heille tarjotuista hyvinvointipalveluista Espoon alueella. Opinnäytetyön perusoletuksena oli, että tieto nuorille suunnatuista palveluista ei kohtaa tarpeeksi hyvin palveluiden käyttäjiä eli nuoria. Vamos Espoossa tehtävän palveluohjauksen tueksi haluttiin kehittää työkalu, jonka avulla voisi hahmottaa pirstaleista palvelukenttää.
Palvelukartan arviointi perustui työntekijöiden näkemyksiin palvelukartan käyttökelpoisuudesta ja kehittämismahdollisuuksista. Arvioimme toiminnallista osuutta ja tavoitteidemme toteutumista havaintoihimme perustuvan itsearvioinnin sekä nuorilta saadun palautteen avulla. Arvioimme myös opinnäytetyöprosessia, ammatillista kasvuamme sekä palvelukarttaa ja sen kehittämistä. Työntekijöiden palautteiden mukaan palvelukarttaa voisi käyttää työvälineenä palveluiden läpikäymisessä yhdessä nuoren kanssa tai esimerkiksi uusien työntekijöiden perehdyttämisessä.