Metsätalousmaiden kulttuuriperintöinventointien paikkatiedon visualisointi
Mönkkönen, Riku (2016)
Mönkkönen, Riku
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201604114130
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201604114130
Tiivistelmä
Vuosina 2009-2015 toteutetuissa kulttuuriperintöinventoinneissa Metsähallituksen hallinnoimilta metsätalousmailta löydettiin yli 10 000 kulttuuriperintökohdetta. Inventoitu alue on noin neljä miljoonaa hehtaaria. Vuosittain metsiä inventoi kymmenen arkeologin vetämää tiimiä. Lopputyössäni esittelen inventoinnin tuloksia tuottamalla visualisointeja kerätystä paikkatiedosta.
Inventointi oli osa Kansallinen Metsäohjelma 2015 -hanketta, ja sen tarkoituksena oli kartoittaa monipuolisesti metsäalueiden kulttuuriperintöä. Kulttuuriperintöinventoinneissa pyrittiin huomioimaan sekä lakisääteisesti suojellut muinaisjäännökset ja rakennusperintökohteet että muut nuoremmat kulttuuriperintökohteet. Inventoinnissa dokumentoitiin metsäalueiden kulttuurihistoriaa aina kivikaudelta 1960-luvulle saakka. Hankkeen tarkoitus oli edistää metsien kestävää käyttöä ja kulttuuriperintökohteiden säilymistä.
Osoittaakseni inventointien tuloksia laadin neljä teemakarttaa. Tarkastelin kulttuuriperintökohteiden alueellista levintää ja levintätiheyttä metsätiimien (Metsätalouden alueelliset yksiköt) välillä. Lisäksi laadin diagrammikartan osoittamaan inventointien aiheuttamaa muutosta alueiden muinaisjäännöskannassa. Neljännessä kartassa esitän mesoliittiselle kivikaudelle ajoitettujen kohteiden levintää ja radiohiiliajoitusten tuloksia. Teemakartat on laadittu Arc-Map 10.0 -ohjelmalla, ja ne on julkaistu hankkeen loppujulkaisussa.
Teemakarttojen avulla pystyin osoittamaan eroja kulttuuriperintökohteiden alueellisessa levinnässä. Määrällisesti eniten kohteita löytyi Pohjois-Suomesta ja Kainuusta. Näillä alueilla sijaitsee myös suuri osa valtion omistamasta metsätalousmaasta. Kohteiden esiintymistiheys taas oli suurempaa Etelä-Suomessa ja Kainuussa kuin maamme pohjoisemmassa osassa. Inventoiduilta alueilta löydettiin runsaasti ennestään tuntemattomia muinaisjäännöskohteita, jotka ajoittuvat pääasiassa historialliselle ajalle. Muinaisjäännöskannan kasvu oli aiemmin tunnettujen kohteiden määrään verrattuna voimakkainta Etelä-Suomessa ja osassa Kainuuta. Hyvien visualisointitapojen hyödyntäminen auttoi tavoitellun viestin välittämistä ja hankkeen tuloksellisuuden korostamista.
Inventointi oli osa Kansallinen Metsäohjelma 2015 -hanketta, ja sen tarkoituksena oli kartoittaa monipuolisesti metsäalueiden kulttuuriperintöä. Kulttuuriperintöinventoinneissa pyrittiin huomioimaan sekä lakisääteisesti suojellut muinaisjäännökset ja rakennusperintökohteet että muut nuoremmat kulttuuriperintökohteet. Inventoinnissa dokumentoitiin metsäalueiden kulttuurihistoriaa aina kivikaudelta 1960-luvulle saakka. Hankkeen tarkoitus oli edistää metsien kestävää käyttöä ja kulttuuriperintökohteiden säilymistä.
Osoittaakseni inventointien tuloksia laadin neljä teemakarttaa. Tarkastelin kulttuuriperintökohteiden alueellista levintää ja levintätiheyttä metsätiimien (Metsätalouden alueelliset yksiköt) välillä. Lisäksi laadin diagrammikartan osoittamaan inventointien aiheuttamaa muutosta alueiden muinaisjäännöskannassa. Neljännessä kartassa esitän mesoliittiselle kivikaudelle ajoitettujen kohteiden levintää ja radiohiiliajoitusten tuloksia. Teemakartat on laadittu Arc-Map 10.0 -ohjelmalla, ja ne on julkaistu hankkeen loppujulkaisussa.
Teemakarttojen avulla pystyin osoittamaan eroja kulttuuriperintökohteiden alueellisessa levinnässä. Määrällisesti eniten kohteita löytyi Pohjois-Suomesta ja Kainuusta. Näillä alueilla sijaitsee myös suuri osa valtion omistamasta metsätalousmaasta. Kohteiden esiintymistiheys taas oli suurempaa Etelä-Suomessa ja Kainuussa kuin maamme pohjoisemmassa osassa. Inventoiduilta alueilta löydettiin runsaasti ennestään tuntemattomia muinaisjäännöskohteita, jotka ajoittuvat pääasiassa historialliselle ajalle. Muinaisjäännöskannan kasvu oli aiemmin tunnettujen kohteiden määrään verrattuna voimakkainta Etelä-Suomessa ja osassa Kainuuta. Hyvien visualisointitapojen hyödyntäminen auttoi tavoitellun viestin välittämistä ja hankkeen tuloksellisuuden korostamista.