Gjorde jag rätt? : En litteraturstudie om hur dialog kan fungera som stöd vid samvetsstress.
Portin, Marika (2016)
Portin, Marika
Yrkeshögskolan Arcada
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201604084077
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201604084077
Tiivistelmä
Tiivistelmä:
Tavoite. Tutkimuksen tavoite on lisätä tietoa millä tavalla sosiaali- ja terveysalan henkilökuntaa voidaan dialogin kautta tukea kun henkilökunta kärsii omantunnonstressistä. Tutkimuskysymykset ovat seuraavat: 1) Minkälaisissa tilanteissa omantunnonstressiä ilmenee? 2) Minkälaisia tukimuotoja esiintyy kun omantunnonstressiä ilmenee? 3) Miten dialogia voidaan käyttää omantunnonstressin tukimuotona?
Tausta. Sosiaali- ja terveysalan henkilökunta työskentelee nykyisin kovan paineen alla tiukan talouden takia (Hirvonen & Husso 2012 s.119). Tämän johdosta henkilökunnalla ei aina ole mahdollisuuksia tehdä työtään oikeaksi kokemallaan tavalla. Tämä on osoittautunut olevan henkilökunnalle ongelma ja stressin aiheuttaja. (Molander 2014 s.14). Eettiset ja moraaliset ongelmat jotka syntyvät jokapäiväisessä työssä voivat aiheuttaa huonoa omatuntoa henkilökunnalle ja pitkällä aikavälillä omantunnonstressiä (Glasberg 2007 s.34). Menetelmä. Tutkimus on kirjallisuuskatsaus ja tämän tutkimuksen tulos perustuu 19 tutkimuksen tuloksiin. Tulos. Dialogi osoittautuu olevan mahdollinen tukimuoto kun henkilökunta kärsii omantunnonstressistä. Omantunnonstressi syntyy mm. kun henkilökunta kokee ettei työnjohto anna heille tukeaan. Dialogissa työnjohto kuuntelee ja kunnioittaa henkilökuntaa ja työnjohto antaa siten tukensa. Dialogin kautta henkilökunta pystyy luomaan eettisten ongelmien yhteisen ymmärryksen ja sitä kautta yhteisiä toimintatapoja jotka ovat koko henkilökunnan hyväksymiä. Dialogi kehittää myös henkilökunnan reflektoivaa ajattelua samalla kun henkilökunnalla on mahdollisuus lisätä tietoisuuttaan omatuntonsa sanomasta. Tämän kautta henkilökunta oppii rakentavalla tavalla elämään omantuntonsa kanssa. Päätelmä. Kun henkilökunta kärsii omantunnonstressistä heitä voi tukea dialogin kautta. On organisaation ja työnjohdon tehtävä luoda dialogi työpaikalla.
Tavoite. Tutkimuksen tavoite on lisätä tietoa millä tavalla sosiaali- ja terveysalan henkilökuntaa voidaan dialogin kautta tukea kun henkilökunta kärsii omantunnonstressistä. Tutkimuskysymykset ovat seuraavat: 1) Minkälaisissa tilanteissa omantunnonstressiä ilmenee? 2) Minkälaisia tukimuotoja esiintyy kun omantunnonstressiä ilmenee? 3) Miten dialogia voidaan käyttää omantunnonstressin tukimuotona?
Tausta. Sosiaali- ja terveysalan henkilökunta työskentelee nykyisin kovan paineen alla tiukan talouden takia (Hirvonen & Husso 2012 s.119). Tämän johdosta henkilökunnalla ei aina ole mahdollisuuksia tehdä työtään oikeaksi kokemallaan tavalla. Tämä on osoittautunut olevan henkilökunnalle ongelma ja stressin aiheuttaja. (Molander 2014 s.14). Eettiset ja moraaliset ongelmat jotka syntyvät jokapäiväisessä työssä voivat aiheuttaa huonoa omatuntoa henkilökunnalle ja pitkällä aikavälillä omantunnonstressiä (Glasberg 2007 s.34). Menetelmä. Tutkimus on kirjallisuuskatsaus ja tämän tutkimuksen tulos perustuu 19 tutkimuksen tuloksiin. Tulos. Dialogi osoittautuu olevan mahdollinen tukimuoto kun henkilökunta kärsii omantunnonstressistä. Omantunnonstressi syntyy mm. kun henkilökunta kokee ettei työnjohto anna heille tukeaan. Dialogissa työnjohto kuuntelee ja kunnioittaa henkilökuntaa ja työnjohto antaa siten tukensa. Dialogin kautta henkilökunta pystyy luomaan eettisten ongelmien yhteisen ymmärryksen ja sitä kautta yhteisiä toimintatapoja jotka ovat koko henkilökunnan hyväksymiä. Dialogi kehittää myös henkilökunnan reflektoivaa ajattelua samalla kun henkilökunnalla on mahdollisuus lisätä tietoisuuttaan omatuntonsa sanomasta. Tämän kautta henkilökunta oppii rakentavalla tavalla elämään omantuntonsa kanssa. Päätelmä. Kun henkilökunta kärsii omantunnonstressistä heitä voi tukea dialogin kautta. On organisaation ja työnjohdon tehtävä luoda dialogi työpaikalla.