TURVALLINEN LÄÄKEHOITO HOIVAKODEISSA
Autio, Saara; Hyry, Elisa; Skyttä, Johanna (2016)
Autio, Saara
Hyry, Elisa
Skyttä, Johanna
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2016
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201603253567
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201603253567
Tiivistelmä
TIIVISTELMÄ
Autio, Saara; Hyry, Elisa ja Skyttä, Johanna. Turvallinen lääkehoito hoivakodeissa. Helsinki, kevät 2016, 64 s., 3 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Hoitotyön koulutusohjelma, hoitotyön suuntautumisvaihtoehto, sairaanhoitaja (AMK).
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten turvallinen lääkehoito toteutuu ja millaisia lääkehoidon riskitekijöitä Diakonissalaitoksen Hoiva Oy:n hoivakodeissa on. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa lääkehoidon toteuttamisesta ja riskitilanteiden ennaltaehkäisystä. Aineisto kerättiin puolistrukturoidulla haastattelulomakkeella, jossa oli kaksitoista avointa kysymystä. Lomake laadittiin teoriatiedon, aiheen aikaisempien tutkimusten ja yhteistyökumppanin asiantuntijan toiveen pohjalta. Haastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina. Kohderyhmänä olivat Viikin, Alppikadun ja Pitäjänmäen hoivakodeissa työskentelevät sairaanhoitajat. Haastatteluihin osallistui kuusi sairaanhoitajaa. Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivista tutkimusmenetelmää käyttäen. Aineisto käsiteltiin teemoittelun avulla. Opinnäytetyöstä saatujen tulosten mukaan lääkehoito toteutui hoivakodeissa pääsääntöisesti turvallisesti. Toimintatavat ovat vakiintuneita ja asukkaan hyvinvointia ja turvallisuutta tukevia. Merkittäviksi tekijöiksi turvallisen lääkehoidon toteutumisen kannalta nousivat hoitajan lääkehoito-osaaminen, lääkkeiden kaksoistarkastus, täydennyskoulutus, asukkaan terveydentilan huomioiminen, rauhallinen ympäristö sekä hoitajan motivaatio ja asenne.
Lääkehoidossa ei ilmennyt merkittäviä riskikohtia. Yleisimmät lääkevirheet tapahtuivat lääkkeiden jako- ja antotilanteissa. Suurimmiksi lääkevirheiden aiheuttajiksi koettiin kiire, inhimillinen erehdys ja rauhaton ympäristö. Haasteena koettiin myös rinnakkaisvalmisteiden tunnistaminen. Tulosten mukaan hoivakodeissa oli yhtenäiset ja toimivat käytänteet lääkepoikkeamatilanteissa.
Kehittämisehdotuksena sairaanhoitajat esittivät vastuun jakautumisen selkeyttämistä työvuorossa. Raportoinnissa ja lääkehoidon vaikutusten kirjaamisessa oli myös kehitettävää. Lääkkeenjakotiloissa oli puutteita ja henkilökunta toivoi erillistä lääkkeenjakotilaa. Lääkeluvan saamisessa oli joiltakin osin kehitettävää ja siihen toivottiin lisää haastavuutta. Lääkehoidon lisäkoulutuksia toivottiin säännöllisesti.
Tuloksia voidaan hyödyntää turvallista lääkehoitoa kehitettäessä. Opinnäytetyön tulosten pohjalta on tehty turvallisen lääkehoidon toteuttamisen suositus, joka on liitteenä työssä.
Asiasanat: lääkehoito, turvallisuus, lääkehoitoprosessi, lääkityspoikkeama, osaaminen
Autio, Saara; Hyry, Elisa ja Skyttä, Johanna. Turvallinen lääkehoito hoivakodeissa. Helsinki, kevät 2016, 64 s., 3 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Hoitotyön koulutusohjelma, hoitotyön suuntautumisvaihtoehto, sairaanhoitaja (AMK).
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten turvallinen lääkehoito toteutuu ja millaisia lääkehoidon riskitekijöitä Diakonissalaitoksen Hoiva Oy:n hoivakodeissa on. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa lääkehoidon toteuttamisesta ja riskitilanteiden ennaltaehkäisystä. Aineisto kerättiin puolistrukturoidulla haastattelulomakkeella, jossa oli kaksitoista avointa kysymystä. Lomake laadittiin teoriatiedon, aiheen aikaisempien tutkimusten ja yhteistyökumppanin asiantuntijan toiveen pohjalta. Haastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina. Kohderyhmänä olivat Viikin, Alppikadun ja Pitäjänmäen hoivakodeissa työskentelevät sairaanhoitajat. Haastatteluihin osallistui kuusi sairaanhoitajaa. Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivista tutkimusmenetelmää käyttäen. Aineisto käsiteltiin teemoittelun avulla. Opinnäytetyöstä saatujen tulosten mukaan lääkehoito toteutui hoivakodeissa pääsääntöisesti turvallisesti. Toimintatavat ovat vakiintuneita ja asukkaan hyvinvointia ja turvallisuutta tukevia. Merkittäviksi tekijöiksi turvallisen lääkehoidon toteutumisen kannalta nousivat hoitajan lääkehoito-osaaminen, lääkkeiden kaksoistarkastus, täydennyskoulutus, asukkaan terveydentilan huomioiminen, rauhallinen ympäristö sekä hoitajan motivaatio ja asenne.
Lääkehoidossa ei ilmennyt merkittäviä riskikohtia. Yleisimmät lääkevirheet tapahtuivat lääkkeiden jako- ja antotilanteissa. Suurimmiksi lääkevirheiden aiheuttajiksi koettiin kiire, inhimillinen erehdys ja rauhaton ympäristö. Haasteena koettiin myös rinnakkaisvalmisteiden tunnistaminen. Tulosten mukaan hoivakodeissa oli yhtenäiset ja toimivat käytänteet lääkepoikkeamatilanteissa.
Kehittämisehdotuksena sairaanhoitajat esittivät vastuun jakautumisen selkeyttämistä työvuorossa. Raportoinnissa ja lääkehoidon vaikutusten kirjaamisessa oli myös kehitettävää. Lääkkeenjakotiloissa oli puutteita ja henkilökunta toivoi erillistä lääkkeenjakotilaa. Lääkeluvan saamisessa oli joiltakin osin kehitettävää ja siihen toivottiin lisää haastavuutta. Lääkehoidon lisäkoulutuksia toivottiin säännöllisesti.
Tuloksia voidaan hyödyntää turvallista lääkehoitoa kehitettäessä. Opinnäytetyön tulosten pohjalta on tehty turvallisen lääkehoidon toteuttamisen suositus, joka on liitteenä työssä.
Asiasanat: lääkehoito, turvallisuus, lääkehoitoprosessi, lääkityspoikkeama, osaaminen