Työhyvinvointi työharjoittelussa : Savonian restonomiopiskelijoiden kokemuksia kotimaan työharjoittelussa
Ursin, Liisa (2016)
Ursin, Liisa
Savonia-ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201604224806
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201604224806
Tiivistelmä
Opinnäytetyöni tarkoituksena oli lähestyä työharjoittelua työhyvinvoinnin näkökulmasta ja selvittää missä määrin restonomiopiskelijat kokivat työhyvinvointia kotimaan työharjoittelussa. Tavoitteena oli saada käsitys siitä, kuinka yleistä työhyvinvoinnin kokeminen työharjoittelussa oli ja miten paljon eri mitattavat työhyvinvoinnin piirteet vai-kuttivat työhyvinvoinnin kokemiseen. Lisäksi Savonian ammattikorkeakoulun puolesta selvitettiin koulun roolin merkitystä työharjoittelun taustatuki organisaationa. Työharjoittelu on opiskelijalle tärkeä vaihe opiskeluissa. Har-joittelukokemus vaikuttaa opiskelijoiden käsitykseen ja halukkuuteen alalla työskentelemiseen sekä urasuunnitel-miin.
Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena huhti-toukokuussa 2014. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys koostui aiheeseen liittyvästä kirjallisuudesta, julkaisuista ja aiemmista tutkimuksista. Teoreettisia lähtökohtia olivat työhyvinvointi käsitteenä sekä työhyvinvoinnin eri tekijät, jotka koostuivat yksilöstä, yrityksestä, työstä, ryhmähen-gestä ja esimiestoiminnasta. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin kyselylomaketta.
Tutkimustulosten perusteella opiskelijoista 81 % (n=17) koki työhyvinvoinnin eri piirteiden toteutuneen kokonais-valtaisesti hyvin työharjoittelussa. Tärkeimpinä työhyvinvoinnin tekijöinä pidettiin hyvää ryhmähenkeä, työkavereita ja monipuolisia työtehtäviä. Työhyvinvoinnin tilan heikommaksi kokeneiden vastauksissa korostuivat epäkohdat työympäristön toimivuudessa, palautteen antotapa ja kannustearvon vähäisyys. Erityisesti huono ryhmähenki ja vähäiset mahdollisuudet vaikuttaa omaan työhönsä vähensivät työhyvinvoinnin kokemista. Mikäli työyhteisön ryh-mähenki oli hyvä, kompensoi se heikompien toteutuneiden osa-alueiden vaikutusta kokonaisvaltaisen työhyvin-voinnin kokemisessa.
Tutkimuksessa ilmeni neljä selkeää kehittämisen kohdetta, jotka koskivat opiskelijoiden valmistamista harjoitte-luun, osaamisen alkukartoituksen tekemistä, palautteenantoa työpaikkaohjaajan kanssa ja harjoittelukokemuksen purkamista. Kaiken kaikkiaan mitään hälyttäviä epäkohtia työhyvinvoinnissa kotimaan työharjoittelussa ei ilmennyt. Pääsääntöisesti opiskelijat otettiin tervetulleina vastaan osaksi työharjoittelupaikkojen työyhteisöä ja he kokivat työhyvinvoinnin onnistuneen työharjoittelupaikoilla.
Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena huhti-toukokuussa 2014. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys koostui aiheeseen liittyvästä kirjallisuudesta, julkaisuista ja aiemmista tutkimuksista. Teoreettisia lähtökohtia olivat työhyvinvointi käsitteenä sekä työhyvinvoinnin eri tekijät, jotka koostuivat yksilöstä, yrityksestä, työstä, ryhmähen-gestä ja esimiestoiminnasta. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin kyselylomaketta.
Tutkimustulosten perusteella opiskelijoista 81 % (n=17) koki työhyvinvoinnin eri piirteiden toteutuneen kokonais-valtaisesti hyvin työharjoittelussa. Tärkeimpinä työhyvinvoinnin tekijöinä pidettiin hyvää ryhmähenkeä, työkavereita ja monipuolisia työtehtäviä. Työhyvinvoinnin tilan heikommaksi kokeneiden vastauksissa korostuivat epäkohdat työympäristön toimivuudessa, palautteen antotapa ja kannustearvon vähäisyys. Erityisesti huono ryhmähenki ja vähäiset mahdollisuudet vaikuttaa omaan työhönsä vähensivät työhyvinvoinnin kokemista. Mikäli työyhteisön ryh-mähenki oli hyvä, kompensoi se heikompien toteutuneiden osa-alueiden vaikutusta kokonaisvaltaisen työhyvin-voinnin kokemisessa.
Tutkimuksessa ilmeni neljä selkeää kehittämisen kohdetta, jotka koskivat opiskelijoiden valmistamista harjoitte-luun, osaamisen alkukartoituksen tekemistä, palautteenantoa työpaikkaohjaajan kanssa ja harjoittelukokemuksen purkamista. Kaiken kaikkiaan mitään hälyttäviä epäkohtia työhyvinvoinnissa kotimaan työharjoittelussa ei ilmennyt. Pääsääntöisesti opiskelijat otettiin tervetulleina vastaan osaksi työharjoittelupaikkojen työyhteisöä ja he kokivat työhyvinvoinnin onnistuneen työharjoittelupaikoilla.