Toiminnantarkastus Kuopiolaisissa asunto-osakeyhtiöissä : Opinnäytetyö
Keinänen, Heli (2016)
Keinänen, Heli
Savonia-ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201604275276
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201604275276
Tiivistelmä
Tiivistelmä
Ennen vuotta 2007 alle sadan huoneiston asunto-osakeyhtiöissä ei ollut tarvinnut käyttää auktorisoitua tilintarkastajaa, vaan he pääsääntöisesti käyttivät maallikkotilintarkastajaa. Mallikkotilintarkastukset halutiin kuitenkin lakkauttaa yhtenäisemmän ja laadukkaamman tilintarkastuksen kehittämiseksi. Uudistettu tilintarkastuslaki lopetti mahdollisuuden maallikkotilintarkastuksiin. Kuitenkin katsottiin, että tilintarkastus oli ylimitoitettua pienille asunto-osakeyhtiöille. Nähtiin siis tarpeelliseksi muuttaa tältä osin asunto-osakeyhtiölakia, jotta pienille asunto-osakeyhtiöille olisi maallikkotilintarkastusta vastaava vaihtoehto.
Vuonna 2010 tuli voimaan uusi asunto-osakeyhtiölaki. Uudessa asunto-osakeyhtiölaissa säädettiin tilintarkastajana voivan toimia vain tilintarkastuslain mukainen ammattitilintarkastaja- tai yhteisö. Asunto-osakeyhtiölakia soveltavassa yhtiössä, jossa oli alle 30 huoneistoa eikä tilintarkastuslakijärjestys, yhtiö tai osakkeenomistajat eivät sitä vaatineet saivat uuden lain myötä mahdollisuuden käyttää toiminnantarkastajaa, joko tilintarkastajan rinnalla tai sijasta, riippuen yhtiön yhtiöjärjestyksestä ja siitä mitä yhtiökokouksessa on päätetty.
Kiinnostuin tästä aiheesta huomatessani, että pienessä asunto-osakeyhtiössä, jossa sillä hetkellä asuin oli käytössä tilintarkastaja, vaikka laki ei siihen velvoittanut. Mietin miksi ja aihetta tutkiessani minulle muodostui asiasta epäilys. Itse epäilin, että isännöitsijät haluavat ammattilaisen tarkastamaan pienenkin taloyhtiön. Osakkaat taas saadakseen varmistuksen auktorisoidulta, valvotulta taholta, että yhtiön tilinpäätös ja toimintakertomus ovat kohtuullisella varmuudella tarkastettuna oikein. Itsekin mietin ja tutkiessani huomasin monen muunkin miettivän, onko toiminnantarkastus sopiva pienen asunto-osakeyhtiön tarkastukseen.
Tutkimuksen ensimmäinen aihe oli tutkia, kuinka laajasti pienet asunto-osakeyhtiöt käyttävät mahdollisuuttaan toiminnantarkastukseen? Toisena tutkimuksen aiheena oli mikä on isännöitsijöiden näkemys toiminnantarkastuksen laadusta? Työssä käytettiin kvalitatiivista tutkimusta vastauksien saamiseksi. Kvalitatiivinen tutkimus toteutettiin kyselyllä. Kysely tehtiin webropl-ohjelmalla, jonka lähetettiin sähköpostilla Kuopion alueen isännöitsijöille. Isännöitsijöille esitettiin kysymyksiä koskien isännöimiensä pienten asunto-osakeyhtiöiden tilin- tai toiminnantarkastusta.
Tutkimuksen tulos oli, että suurin osa pienistä asunto-osakeyhtiöistä käytti tilintarkastajaa, huolimatta oikeudestaan korvata tilintarkastus toiminnantarkastuksella. Isännöitsijöiden vastauksista oli pääteltävissä, etteivät he uskoneet toiminnantarkastuksen olevan riittävä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen tarkastukseen useimmissa isännöimissään pienissä asunto-osakeyhtiöissä. Toiminnantarkastajan käyttöä pidettiin hyödyllisenä, toisena tarkastajana, tilintarkastajan rinnalla.
Ennen vuotta 2007 alle sadan huoneiston asunto-osakeyhtiöissä ei ollut tarvinnut käyttää auktorisoitua tilintarkastajaa, vaan he pääsääntöisesti käyttivät maallikkotilintarkastajaa. Mallikkotilintarkastukset halutiin kuitenkin lakkauttaa yhtenäisemmän ja laadukkaamman tilintarkastuksen kehittämiseksi. Uudistettu tilintarkastuslaki lopetti mahdollisuuden maallikkotilintarkastuksiin. Kuitenkin katsottiin, että tilintarkastus oli ylimitoitettua pienille asunto-osakeyhtiöille. Nähtiin siis tarpeelliseksi muuttaa tältä osin asunto-osakeyhtiölakia, jotta pienille asunto-osakeyhtiöille olisi maallikkotilintarkastusta vastaava vaihtoehto.
Vuonna 2010 tuli voimaan uusi asunto-osakeyhtiölaki. Uudessa asunto-osakeyhtiölaissa säädettiin tilintarkastajana voivan toimia vain tilintarkastuslain mukainen ammattitilintarkastaja- tai yhteisö. Asunto-osakeyhtiölakia soveltavassa yhtiössä, jossa oli alle 30 huoneistoa eikä tilintarkastuslakijärjestys, yhtiö tai osakkeenomistajat eivät sitä vaatineet saivat uuden lain myötä mahdollisuuden käyttää toiminnantarkastajaa, joko tilintarkastajan rinnalla tai sijasta, riippuen yhtiön yhtiöjärjestyksestä ja siitä mitä yhtiökokouksessa on päätetty.
Kiinnostuin tästä aiheesta huomatessani, että pienessä asunto-osakeyhtiössä, jossa sillä hetkellä asuin oli käytössä tilintarkastaja, vaikka laki ei siihen velvoittanut. Mietin miksi ja aihetta tutkiessani minulle muodostui asiasta epäilys. Itse epäilin, että isännöitsijät haluavat ammattilaisen tarkastamaan pienenkin taloyhtiön. Osakkaat taas saadakseen varmistuksen auktorisoidulta, valvotulta taholta, että yhtiön tilinpäätös ja toimintakertomus ovat kohtuullisella varmuudella tarkastettuna oikein. Itsekin mietin ja tutkiessani huomasin monen muunkin miettivän, onko toiminnantarkastus sopiva pienen asunto-osakeyhtiön tarkastukseen.
Tutkimuksen ensimmäinen aihe oli tutkia, kuinka laajasti pienet asunto-osakeyhtiöt käyttävät mahdollisuuttaan toiminnantarkastukseen? Toisena tutkimuksen aiheena oli mikä on isännöitsijöiden näkemys toiminnantarkastuksen laadusta? Työssä käytettiin kvalitatiivista tutkimusta vastauksien saamiseksi. Kvalitatiivinen tutkimus toteutettiin kyselyllä. Kysely tehtiin webropl-ohjelmalla, jonka lähetettiin sähköpostilla Kuopion alueen isännöitsijöille. Isännöitsijöille esitettiin kysymyksiä koskien isännöimiensä pienten asunto-osakeyhtiöiden tilin- tai toiminnantarkastusta.
Tutkimuksen tulos oli, että suurin osa pienistä asunto-osakeyhtiöistä käytti tilintarkastajaa, huolimatta oikeudestaan korvata tilintarkastus toiminnantarkastuksella. Isännöitsijöiden vastauksista oli pääteltävissä, etteivät he uskoneet toiminnantarkastuksen olevan riittävä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen tarkastukseen useimmissa isännöimissään pienissä asunto-osakeyhtiöissä. Toiminnantarkastajan käyttöä pidettiin hyödyllisenä, toisena tarkastajana, tilintarkastajan rinnalla.