Kilpauimarin toiminnalliseen hengityshäiriöön altistavia biomekaanisia tekijöitä ja niiden vaikutuksia : pilottitutkimus, poikkileikkausasetelma
Linko, Sanna (2016)
Linko, Sanna
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2016
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201604285439
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201604285439
Tiivistelmä
Uimareista noin 25 % kärsii astman kaltaisista oireista ja noin 10 %:lla urheilijoista on havaittu rasituksessa ilmenevää ennenaikaista keuhkoputkien supistumista. Näihin hengenahdistusoireisiin ei astmalääkityksellä saada hoitovastetta. Uimarit kuuluvat tähän riskiryhmään. Kliinisen kokemuksen perusteella uimareilla on havaittu toiminnallisen hengityshäiriön eri muotoja joko diagnosoidun astman rinnalla tai erillisinä oireina. Näistä esimerkkeinä hyperventilaatio-oireisto, dynaaminen hyperinflaatio ja VCD -oireyhtymä. Opinnäytetyössä toteutettiin pilottitutkimus, jonka tarkoituksena oli selvittää uimareilla ilmeneviä biomekaanisia toiminnalliseen hengityshäiriöön altistavia tekijöitä.
Pilottitutkimus toteutettiin poikkileikkaus asetelmalla. Otanta oli 25 uimaseura Cetus Espoon 15–24 -vuotiasta kilpauimaria, jotka harjoittelevat vähintään 6x/vk. Tutkimukseen osallistui 17 naista ja kahdeksan miestä. Hypoteesina oli, että uintiharjoittelu altistaa kehon kuormituslinjojen muutoksille aiheuttaen asentomuutoksia muuttaen hengitystä. Ennen tutkimusta tutkittavat saivat täytettäväksi esitietolomakkeen, jossa kartoitettiin hengityssairaudet, lääkitys, infektiot, hengitysongelmat ja kiputilat. Pilottitutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella kilpauimareiden rintakehän alueella ilmeneviä kiputiloja, rintakehän laajenemista, pallean etuosan toimintaa sekä kapnografimittauksella hengitysfrekvenssiä ja hiilidioksidin poistoa. Lisäksi selvitettiin, miten rintakehän nivelten kipupisteet ja hiilidioksidin poisto ovat yhteydessä hengitysfrekvenssiin.
Mittaustulosten perusteella uimareilla on havaittavissa eriasteisia rintakehän nivelten toiminnan häiriöitä ja 40 %:lla tutkittavista rintakehän laajeneminen oli alle 5cm. Pallean toiminnassa oli havaittavissa huomattavaa epäsymmetrisyyttä ja päälle jäävää tonusta. Tutkittavista 24 %:lla oli havaittavissa lepotilassa matala uloshengityksen loppuosan keuhkojen ilman hiilidioksidipitoisuus.
Voidaan todeta, että uintiharjoittelu muuttaa rintakehän lihasten aktivaatiotasoa ja aiheuttaa pallean toimintaan epäsymmetriaa. Kehon tiukkuus ja hengitystapa ovat suuressa roolissa toiminnallisen hengityshäiriön kehittymisessä.
Pilottitutkimus toteutettiin poikkileikkaus asetelmalla. Otanta oli 25 uimaseura Cetus Espoon 15–24 -vuotiasta kilpauimaria, jotka harjoittelevat vähintään 6x/vk. Tutkimukseen osallistui 17 naista ja kahdeksan miestä. Hypoteesina oli, että uintiharjoittelu altistaa kehon kuormituslinjojen muutoksille aiheuttaen asentomuutoksia muuttaen hengitystä. Ennen tutkimusta tutkittavat saivat täytettäväksi esitietolomakkeen, jossa kartoitettiin hengityssairaudet, lääkitys, infektiot, hengitysongelmat ja kiputilat. Pilottitutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella kilpauimareiden rintakehän alueella ilmeneviä kiputiloja, rintakehän laajenemista, pallean etuosan toimintaa sekä kapnografimittauksella hengitysfrekvenssiä ja hiilidioksidin poistoa. Lisäksi selvitettiin, miten rintakehän nivelten kipupisteet ja hiilidioksidin poisto ovat yhteydessä hengitysfrekvenssiin.
Mittaustulosten perusteella uimareilla on havaittavissa eriasteisia rintakehän nivelten toiminnan häiriöitä ja 40 %:lla tutkittavista rintakehän laajeneminen oli alle 5cm. Pallean toiminnassa oli havaittavissa huomattavaa epäsymmetrisyyttä ja päälle jäävää tonusta. Tutkittavista 24 %:lla oli havaittavissa lepotilassa matala uloshengityksen loppuosan keuhkojen ilman hiilidioksidipitoisuus.
Voidaan todeta, että uintiharjoittelu muuttaa rintakehän lihasten aktivaatiotasoa ja aiheuttaa pallean toimintaan epäsymmetriaa. Kehon tiukkuus ja hengitystapa ovat suuressa roolissa toiminnallisen hengityshäiriön kehittymisessä.