Personal experiences in the design process : how designers recognize and utilize their personal experiences in the design process
Tiensivu, Maaria (2016)
Tiensivu, Maaria
Turun ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605025750
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605025750
Tiivistelmä
Opinnäytetyö tarkastelee sitä kuinka muotoilijat hyödyntävät ja reflektoivat henkilökohtaisia kokemuksiaan osana muotoiluprosessia. Työ kyseenalaistaa kokemuksiin suhtautumisen automaattisesti vääristyneinä ja pohtii miksi
kriittisen ajattelun tulisi olla tärkeä työkalu näiden kysymysten käsittelyssä muotoilun kentällä. Aineisto-osiossa työ tutkailee teorioita ja ajatuksia erilaisten teemojen kuten luovan-ajattelun ja muistin, kognition ja ennakkoluulojen, hermeneutiikan, autoetnografian sekä muotoiluajattelun aloilta. Työtä varten kerättynä aineistona analysoidaan laadullista kyselytutkimusta sekä palvelumuotoilijoiden syvähaastatteluita.
Opinnäytetyö tutkii tutkijan minän roolia muotoilutyön osana ja se valottaa oletuksia sekä ajatusprosesseja jotka usein jätetään joko huomiotta tai joita ei tunneta muotoilun kentällä yleisesti. Tutkimus kyseenalaistaa muotoilijan omien kokemusten käsittelemättä jättämisen käyttäjäkeskeisyyden nimissä ja pohtii onko omia kokemuksia edes mahdollista jättää huomiotta. Voitaisiinko omia kokemuksia kriittisesti tarkastelemalla päästä lähemmäs muiden ihmisten syvempää ymmärtämistä tai muiden kokemuksia omiin peilaamalla löytää uusia hedelmällisiä tarttumapintoja?
Uteliaisuus ja uudet kokemukset ovat elintärkeitä muotoilijoille ja luovalle ajattelulle. Ihmisen mieli on kuitenkin monimutkainen kokonaisuus ja muotoiluajattelu perustuu yhtälailla intuitiiviselle ja tiedostamattomalle ajattelulle kuin tutkittuun tietoon. Muotoilijan tasapainottelevat näiden kahden välillä ja taustalla vaikuttavat prosessit saattavat poiketa paljon asiakkaalle esitetyistä. Opinnäytetyö vertailee hermeneuttista kehää iteratiivisen kehän kanssa ja tutkailee autoetnografiaa mahdollisena kokemusten reflektoinnin työkaluna muotoilun
prosesseille.
Työn haastatteluosiossa palvelumuotoilijat pohtivat omia ajatusprosessejaan, sitä kuinka he toimivat tutuissa ja tuntemattomissa ympäristöissä ja millainen on muotoilijan rooli monialaisissa tiimeissä. Työ tarkoitus ei ole tarjota avaimet käteen -tyyppistä ratkaisua kriittiseen ajatteluun vaan synnyttää tarinoiden pohjalta pohdintaa ja keskustelua.
kriittisen ajattelun tulisi olla tärkeä työkalu näiden kysymysten käsittelyssä muotoilun kentällä. Aineisto-osiossa työ tutkailee teorioita ja ajatuksia erilaisten teemojen kuten luovan-ajattelun ja muistin, kognition ja ennakkoluulojen, hermeneutiikan, autoetnografian sekä muotoiluajattelun aloilta. Työtä varten kerättynä aineistona analysoidaan laadullista kyselytutkimusta sekä palvelumuotoilijoiden syvähaastatteluita.
Opinnäytetyö tutkii tutkijan minän roolia muotoilutyön osana ja se valottaa oletuksia sekä ajatusprosesseja jotka usein jätetään joko huomiotta tai joita ei tunneta muotoilun kentällä yleisesti. Tutkimus kyseenalaistaa muotoilijan omien kokemusten käsittelemättä jättämisen käyttäjäkeskeisyyden nimissä ja pohtii onko omia kokemuksia edes mahdollista jättää huomiotta. Voitaisiinko omia kokemuksia kriittisesti tarkastelemalla päästä lähemmäs muiden ihmisten syvempää ymmärtämistä tai muiden kokemuksia omiin peilaamalla löytää uusia hedelmällisiä tarttumapintoja?
Uteliaisuus ja uudet kokemukset ovat elintärkeitä muotoilijoille ja luovalle ajattelulle. Ihmisen mieli on kuitenkin monimutkainen kokonaisuus ja muotoiluajattelu perustuu yhtälailla intuitiiviselle ja tiedostamattomalle ajattelulle kuin tutkittuun tietoon. Muotoilijan tasapainottelevat näiden kahden välillä ja taustalla vaikuttavat prosessit saattavat poiketa paljon asiakkaalle esitetyistä. Opinnäytetyö vertailee hermeneuttista kehää iteratiivisen kehän kanssa ja tutkailee autoetnografiaa mahdollisena kokemusten reflektoinnin työkaluna muotoilun
prosesseille.
Työn haastatteluosiossa palvelumuotoilijat pohtivat omia ajatusprosessejaan, sitä kuinka he toimivat tutuissa ja tuntemattomissa ympäristöissä ja millainen on muotoilijan rooli monialaisissa tiimeissä. Työ tarkoitus ei ole tarjota avaimet käteen -tyyppistä ratkaisua kriittiseen ajatteluun vaan synnyttää tarinoiden pohjalta pohdintaa ja keskustelua.