Paikkatiedon hyödyntäminen Ylöjärven kaupungissa
Ala-Laurila, Juha-Matti (2016)
Ala-Laurila, Juha-Matti
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2016
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201604305685
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201604305685
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tavoite oli selvittää, mikä on paikkatiedon nykytila Ylöjärven kaupungissa ja sen hallintokunnissa. Tutkimuksessa selvitettiin henkilöstön osaamistasoa, paikkatietojärjestelmän käyttöastetta sekä paikkatietoaineiston tilaa ja saatavuutta. Lisäksi tutkittiin, onko organisaatiossa potentiaalia uusien toimintatapojen omaksumiselle ja paikkatiedon tehokkaammalle hyödyntämiselle. Tutkimusmenetelmänä ongelmien selvittämiseen käytettiin Ylöjärven kaupungin henkilöstölle osoitettua survey-tutkimusta. Tutkimuksen tiedonkeruun rungon muodosti kaupungin henkilöstölle suoritettu Internet-kyselytutkimus, joka on toistettavissa. Kyselyn tueksi suoritettiin lisäksi haastatteluja. Tutkimusmenetelmä oli kyselyn osalta kvantitatiivinen (määrällinen), mutta muilta osin kvalitatiivinen (laadullinen).
Havaittiin, että henkilöstö hyödyntää työssään paikkatietoa satunnaisesti. Pääasiassa käyttö tapahtuu verkkoselaimella tai mobiililaitteella, erilaisten karttaohjelmien ja reittioppaiden muodossa. ArcGIS-paikkatietoalustan ohjelmia hyödynnetään kaupungin tasolla vähän, johtuen tiedon ja osaamisen puutteesta. Teknisellä sektorilla paikkatietoa ja paikkatietoalustan ohjelmia käytetään selvästi muita hallintokuntia enemmän. Paikkatietoaineiston laatu vaihtelee ja sen ylläpidosta paikkatietokantaan vastaa pieni asiantuntijoiden ryhmä. Tulosten mukaan kaupungin henkilöstöllä on motivaatiota paikkatiedon laajempaan hyödyntämiseen työssään. Käytön lisäämisen esteeksi koettiin muun muassa tiedon ja osaamisen puute, sekä resurssien ja laitteiden vähyys. Henkilöstö käyttää vapaa-ajan harrastuksissaan runsaasti erilaisia paikkatietosovelluksia ja ovat tulleet tutuksi paikkatiedon kanssa. Osa otantaryhmästä ei tehtävästään johtuen kokenut mahdollisuutta hyödyntää paikkatietoa työssään.
Tutkimuksen johtopäätöksenä esitetään paikkatietokulttuurin luomista organisaatioon lisäämällä paikkatieto-osaamista ja -aineiston tuottamista palveluyksiköissä. Tiedon ja ymmärryksen lisäämiseksi organisaation tulisi parantaa paikkatiedosta tiedottamista ja järjestää eri käyttäjäryhmille soveltuvaa koulutusta. Lisäksi ehdotetaan, että palveluyksiköihin kerätään motivoituneista henkilöistä osaajien ydinryhmä, jotka toimivat yksikön sisäisenä lähitukena ja linkkinä paikkatietoasiantuntijoihin.
Havaittiin, että henkilöstö hyödyntää työssään paikkatietoa satunnaisesti. Pääasiassa käyttö tapahtuu verkkoselaimella tai mobiililaitteella, erilaisten karttaohjelmien ja reittioppaiden muodossa. ArcGIS-paikkatietoalustan ohjelmia hyödynnetään kaupungin tasolla vähän, johtuen tiedon ja osaamisen puutteesta. Teknisellä sektorilla paikkatietoa ja paikkatietoalustan ohjelmia käytetään selvästi muita hallintokuntia enemmän. Paikkatietoaineiston laatu vaihtelee ja sen ylläpidosta paikkatietokantaan vastaa pieni asiantuntijoiden ryhmä. Tulosten mukaan kaupungin henkilöstöllä on motivaatiota paikkatiedon laajempaan hyödyntämiseen työssään. Käytön lisäämisen esteeksi koettiin muun muassa tiedon ja osaamisen puute, sekä resurssien ja laitteiden vähyys. Henkilöstö käyttää vapaa-ajan harrastuksissaan runsaasti erilaisia paikkatietosovelluksia ja ovat tulleet tutuksi paikkatiedon kanssa. Osa otantaryhmästä ei tehtävästään johtuen kokenut mahdollisuutta hyödyntää paikkatietoa työssään.
Tutkimuksen johtopäätöksenä esitetään paikkatietokulttuurin luomista organisaatioon lisäämällä paikkatieto-osaamista ja -aineiston tuottamista palveluyksiköissä. Tiedon ja ymmärryksen lisäämiseksi organisaation tulisi parantaa paikkatiedosta tiedottamista ja järjestää eri käyttäjäryhmille soveltuvaa koulutusta. Lisäksi ehdotetaan, että palveluyksiköihin kerätään motivoituneista henkilöistä osaajien ydinryhmä, jotka toimivat yksikön sisäisenä lähitukena ja linkkinä paikkatietoasiantuntijoihin.