Ambulanssin pintojen puhtaus ja puhtaanapito
Heino, Tiia (2016)
Heino, Tiia
Tampereen ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605025811
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605025811
Tiivistelmä
Toiminnallisen opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa Pirkanmaan pelastuslaitoksen ambulanssien puhtaustasoa ja pitää pelastuslaitoksen ensihoidossa työskentelevälle henkilöstölle ambulanssin puhtaanapitokoulutus. Opinnäytetyö tehtiin Pirkanmaan pelastuslaitokselle, jonka viidestä ambulanssista otettiin pintapuhtausnäytteitä kahdella mittausmenetelmällä. Näytteitä otettiin viideltä kosketuspinnalta ennen ja jälkeen puhdistuksen. Tietoa hyödyntäen laadittiin henkilöstölle koulutus ambulanssin puhtaanapidosta. Tavoitteena oli lisätä pelastuslaitoksen ensihoidossa työskentelevän henkilöstön tietoa ambulanssin puhdistamisen tärkeydestä ja taitoja ambulanssin oikeaoppiseen puhdistamiseen.
Pintapuhtausnäytteillä selvitettiin orgaanisen lian määrää Hygiena SystemSURE Plus™ -luminometrin avulla sekä enterobakteerien osuutta Hygicult® E -testillä. Näytteiden avulla saatiin tietoa puhdistuksen vaikutuksesta ja kahden eri puhdistusaineen vaikutuksista tuloksiin sekä näytteenottokohtien ja ambulanssien välisistä eroista. Orgaanisen lian osalta tulokset olivat ennen puhdistusta lähes 12 kertaa suuremmat kuin puhdistuksen jälkeen ja ne ylittivät kolmetoistakertaisesti mittauksissa käytetyn raja-arvon hylätylle. Puhdistuksen jälkeen kaikkien ambulanssien mittaustulokset olivat parantuneet huomattavasti ja ne olivat sallittujen raja-arvojen sisällä tai niiden lähellä. Näytteenottokohdista kriittisimmäksi osoittautui ambulanssin ohjauspyörä, jonka tulokset olivat yli kaksi kertaa suuremmat kuin missään muussa näytteenottokohdassa. Enterobakteeria osoittavan Hygicult® E -testin avulla löydettiin yhdestä ambulanssista kahdelta pinnalta mikrobia.
Näytteiden tulosten analysoinnin jälkeen pidettiin ambulanssin puhtaanapitokoulutukset ensihoidossa työskentelevälle henkilöstölle. Neljään koulutukseen osallistui yhteensä 34 henkilöä. Tunnin mittaisen koulutuksen tukena käytettiin PowerPoint-esitystä ja videota. Koulutuksessa käsiteltiin pintapuhtausnäytteiden tulokset, ambulanssin puhtaanapitoon vaikuttavia asioita sekä ambulanssin oikeaoppinen puhdistaminen.
Koulutuksessa kerätyn palautteen perusteella koulutus ja pintapuhtausnäytteet koettiin hyödyllisiksi. Ensihoidon ja ambulanssien pintojen sekä välineiden osuutta infektioiden aiheuttajina on tutkittu hyvin vähän. Laajemmat tutkimukset lisäisivät tietoa ensihoitajien riskistä saada infektio työtä tehdessä ja potilaiden riskistä saada infektio hoidon yhteydessä sekä niiden avulla saataisiin tietoa ambulanssin puhtaanapidon merkityksestä. Myös ensihoidon hygieniakäytänteiden kehittäminen ja selkeät ohjeistukset puhtaanapidosta olisivat hyödyllisiä.
Pintapuhtausnäytteillä selvitettiin orgaanisen lian määrää Hygiena SystemSURE Plus™ -luminometrin avulla sekä enterobakteerien osuutta Hygicult® E -testillä. Näytteiden avulla saatiin tietoa puhdistuksen vaikutuksesta ja kahden eri puhdistusaineen vaikutuksista tuloksiin sekä näytteenottokohtien ja ambulanssien välisistä eroista. Orgaanisen lian osalta tulokset olivat ennen puhdistusta lähes 12 kertaa suuremmat kuin puhdistuksen jälkeen ja ne ylittivät kolmetoistakertaisesti mittauksissa käytetyn raja-arvon hylätylle. Puhdistuksen jälkeen kaikkien ambulanssien mittaustulokset olivat parantuneet huomattavasti ja ne olivat sallittujen raja-arvojen sisällä tai niiden lähellä. Näytteenottokohdista kriittisimmäksi osoittautui ambulanssin ohjauspyörä, jonka tulokset olivat yli kaksi kertaa suuremmat kuin missään muussa näytteenottokohdassa. Enterobakteeria osoittavan Hygicult® E -testin avulla löydettiin yhdestä ambulanssista kahdelta pinnalta mikrobia.
Näytteiden tulosten analysoinnin jälkeen pidettiin ambulanssin puhtaanapitokoulutukset ensihoidossa työskentelevälle henkilöstölle. Neljään koulutukseen osallistui yhteensä 34 henkilöä. Tunnin mittaisen koulutuksen tukena käytettiin PowerPoint-esitystä ja videota. Koulutuksessa käsiteltiin pintapuhtausnäytteiden tulokset, ambulanssin puhtaanapitoon vaikuttavia asioita sekä ambulanssin oikeaoppinen puhdistaminen.
Koulutuksessa kerätyn palautteen perusteella koulutus ja pintapuhtausnäytteet koettiin hyödyllisiksi. Ensihoidon ja ambulanssien pintojen sekä välineiden osuutta infektioiden aiheuttajina on tutkittu hyvin vähän. Laajemmat tutkimukset lisäisivät tietoa ensihoitajien riskistä saada infektio työtä tehdessä ja potilaiden riskistä saada infektio hoidon yhteydessä sekä niiden avulla saataisiin tietoa ambulanssin puhtaanapidon merkityksestä. Myös ensihoidon hygieniakäytänteiden kehittäminen ja selkeät ohjeistukset puhtaanapidosta olisivat hyödyllisiä.