Työkierto perioperatiivisten sairaanhoitajien kokemana
Loukkaanhuhta, Hanna (2016)
Loukkaanhuhta, Hanna
Tampereen ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605046126
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605046126
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa perioperatiivisten sairaanhoitajien kokemuksia toiminta-alueeseensa liittyvästä työkierrosta. Tavoitteena oli kehittää työkiertoa hoitotyön käytännön, hallinnon sekä koulutuksen näkökulmasta syventäen perioperatiivisten sairaanhoitajien käsitystä esimiesten roolista työkierron onnistumisessa ja antaa uusia ideoita sekä perioperatiivisille sairaanhoitajille että esimiehille työkierron kehittämiseen entistä toimivammaksi. Opinnäytetyön tavoitteena oli myös mahdollistaa työkierron tärkeyden huomiointi hoitotyön koulutuksessa. Tehtävinä oli selvittää perioperatiivisten sairaanhoitajien kokemuksia työkierrosta sekä työkierron haasteita perioperatiivisessa hoitotyössä.
Opinnäytetyössä käytettiin laadullista tutkimusmenetelmää. Aineistonkeruumenetelmänä hyödynnettiin teemahaastattelua, joka tehtiin erään leikkausosaston neljälle perioperatiiviselle sairaanhoitajalle syksyllä 2015. Haastattelut nauhoitettiin ja kirjoitettiin auki. Sisällönanalyysi toteutettiin teorialähtöisesti ja analyysin runkona käytettiin teoreettisia lähtökohtia.
Opinnäytetyön tulosten perusteella leikkausosaston perioperatiivisilla sairaanhoitajilla oli pääosin positiivisia kokemuksia työkierrosta. Työkierrossa tärkeiksi asioiksi perioperatiivisen sairaanhoitajan näkökulmasta nousivat perioperatiivisen hoitotyön erikois-osaamisen huomiointi työkiertopaikan valinnassa, työntekijän henkilökohtaiset toiveet ja tavoitteet osaamisen laajentamisesta sekä työkierron vaikutukset yksilöön ja työyhteisöön. Toimiva vuorovaikutus yksilön ja organisaation välillä esimiehen välityksellä mahdollistaisi ymmärryksen syventymisen tahojen toiminnasta ja näkökulmista, mikä johtaisi työkierron toteutumiseen kaikkien kannalta onnistuneesti. Työkierron lähdön haasteiksi koettiin mukavuusalueelta poistuminen, tutun työn vaihtuminen, uuden toimintakulttuurin oppiminen, työyhteisöön sisään pääseminen ja toimintatapoihin mukautuminen. Myös taloudelliset menetykset lisäsivät työkiertoon lähdön kynnystä.
Jatkotutkimuksissa kvalitatiivista ja kvantitatiivista tutkimusmenetelmää käyttäen voidaan saada laajempaa näyttöä työkierron vaikutuksista eri näkökulmista. Erilaisia perioperatiivisia yksikköjä vertailemalla tieto yksikkökohtaisista eroista lisääntyisi ja kehityskohteet olisi mahdollista nostaa entistä paremmin esille. Yksilön sijaan organisaation näkökulman esiin tuominen työkiertoon liittyen rikastuttaisi tutkimustietoa ja lisäisi yksilöiden ymmärrystä työkiertoon vaikuttavista asioista organisaation kannalta.
Opinnäytetyössä käytettiin laadullista tutkimusmenetelmää. Aineistonkeruumenetelmänä hyödynnettiin teemahaastattelua, joka tehtiin erään leikkausosaston neljälle perioperatiiviselle sairaanhoitajalle syksyllä 2015. Haastattelut nauhoitettiin ja kirjoitettiin auki. Sisällönanalyysi toteutettiin teorialähtöisesti ja analyysin runkona käytettiin teoreettisia lähtökohtia.
Opinnäytetyön tulosten perusteella leikkausosaston perioperatiivisilla sairaanhoitajilla oli pääosin positiivisia kokemuksia työkierrosta. Työkierrossa tärkeiksi asioiksi perioperatiivisen sairaanhoitajan näkökulmasta nousivat perioperatiivisen hoitotyön erikois-osaamisen huomiointi työkiertopaikan valinnassa, työntekijän henkilökohtaiset toiveet ja tavoitteet osaamisen laajentamisesta sekä työkierron vaikutukset yksilöön ja työyhteisöön. Toimiva vuorovaikutus yksilön ja organisaation välillä esimiehen välityksellä mahdollistaisi ymmärryksen syventymisen tahojen toiminnasta ja näkökulmista, mikä johtaisi työkierron toteutumiseen kaikkien kannalta onnistuneesti. Työkierron lähdön haasteiksi koettiin mukavuusalueelta poistuminen, tutun työn vaihtuminen, uuden toimintakulttuurin oppiminen, työyhteisöön sisään pääseminen ja toimintatapoihin mukautuminen. Myös taloudelliset menetykset lisäsivät työkiertoon lähdön kynnystä.
Jatkotutkimuksissa kvalitatiivista ja kvantitatiivista tutkimusmenetelmää käyttäen voidaan saada laajempaa näyttöä työkierron vaikutuksista eri näkökulmista. Erilaisia perioperatiivisia yksikköjä vertailemalla tieto yksikkökohtaisista eroista lisääntyisi ja kehityskohteet olisi mahdollista nostaa entistä paremmin esille. Yksilön sijaan organisaation näkökulman esiin tuominen työkiertoon liittyen rikastuttaisi tutkimustietoa ja lisäisi yksilöiden ymmärrystä työkiertoon vaikuttavista asioista organisaation kannalta.