Indexed Database ja Web SQL Database -rajapinnat
Kontiomaa, Samuel (2016)
Kontiomaa, Samuel
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605046190
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605046190
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tutustutaan palvelimien sijaan käyttäjäpäässä tapahtuvaan verkkosivujen tiedon varastoinnin ja käsittelyn tapoihin. Tutkimuksen kohteeksi valittiin JavaScript natiivit teknologiat; Indexed Database sekä Web SQL Database.
Teoriaosuudessa käydään läpi lyhyesti tietokantojen historiaa, kuinka fyysisestä mediasta digitaaliseen siirryttäessä tuli vastaan ongelmia tiedon hajanaisessa säilyttämisessä määrän kasvaessa jatkuvalla tahdilla. Tätä ongelmaa korjaamaan kehitettiin tietokannat. Teoriaosuus käsittelee relaatiotietokantoja jonka edustaja Web SQL Database on sekä NoSQL –tietokantoja, johon vuorostaan Indexed Database lukeutuu. Web SQL Databasea ja Indexed Databasea käsitellään tarkemmin omissa luvuissaan.
Tutkimusosuudessa kerrotaan rajapintojen käyttöönotosta, tutustutaan niiden toimintaan ja vertaillaan eroja samojen toiminnallisuuksien saamiseksi itse tehtyyn demo-sovellukseen. Lopuksi mitataan ja vertaillaan CRUD –operaatioiden viemää aikaa rajapintojen välillä. Tutkimuksessa ei käytetty haastatteluja eikä kyselyitä. Itse demoa ei esitellä yksityiskohtaisesti, vain rajapintaan tutustumisen puitteissa mutta koodi on vapaasti kaikkien ladattavissa ja käytettävissä.
Tutkimuksen tuloksista voidaan todeta, että Web SQL Database vastaa toiminnaltaan relaatiotietokantaa eikä todennäköisesti tuottaisi suuremmin hankaluuksia oppia näitä käyttäneille. Indexed Database vuorostaan vastaa toiminnaltaan eniten NoSQL:n dokumenttitietokantaa joihin mm. MongoDB lukeutuu.
Molemmista rajapinnoista käydään läpi esimerkki erilaisista CRUD tapahtumista ja perehdytään ongelmia aiheuttaneisiin tapahtumiin. CRUD –operaatioiden aikoja mitattaessa ilmeni, että Web SQL Database oli lähes poikkeuksetta Indexed Databasea nopeampi. Nopeusedusta huolimatta Web SQL Databasea on hankala suositella mihinkään pidemmän elinkaaren projektiin sen aktiivisen kehityksen lopettamisen johdosta.
Teoriaosuudessa käydään läpi lyhyesti tietokantojen historiaa, kuinka fyysisestä mediasta digitaaliseen siirryttäessä tuli vastaan ongelmia tiedon hajanaisessa säilyttämisessä määrän kasvaessa jatkuvalla tahdilla. Tätä ongelmaa korjaamaan kehitettiin tietokannat. Teoriaosuus käsittelee relaatiotietokantoja jonka edustaja Web SQL Database on sekä NoSQL –tietokantoja, johon vuorostaan Indexed Database lukeutuu. Web SQL Databasea ja Indexed Databasea käsitellään tarkemmin omissa luvuissaan.
Tutkimusosuudessa kerrotaan rajapintojen käyttöönotosta, tutustutaan niiden toimintaan ja vertaillaan eroja samojen toiminnallisuuksien saamiseksi itse tehtyyn demo-sovellukseen. Lopuksi mitataan ja vertaillaan CRUD –operaatioiden viemää aikaa rajapintojen välillä. Tutkimuksessa ei käytetty haastatteluja eikä kyselyitä. Itse demoa ei esitellä yksityiskohtaisesti, vain rajapintaan tutustumisen puitteissa mutta koodi on vapaasti kaikkien ladattavissa ja käytettävissä.
Tutkimuksen tuloksista voidaan todeta, että Web SQL Database vastaa toiminnaltaan relaatiotietokantaa eikä todennäköisesti tuottaisi suuremmin hankaluuksia oppia näitä käyttäneille. Indexed Database vuorostaan vastaa toiminnaltaan eniten NoSQL:n dokumenttitietokantaa joihin mm. MongoDB lukeutuu.
Molemmista rajapinnoista käydään läpi esimerkki erilaisista CRUD tapahtumista ja perehdytään ongelmia aiheuttaneisiin tapahtumiin. CRUD –operaatioiden aikoja mitattaessa ilmeni, että Web SQL Database oli lähes poikkeuksetta Indexed Databasea nopeampi. Nopeusedusta huolimatta Web SQL Databasea on hankala suositella mihinkään pidemmän elinkaaren projektiin sen aktiivisen kehityksen lopettamisen johdosta.