Tilitoimiston palkanlaskentapalvelut digitalisoituvassa palvelumallissa
Posio, Elina (2016)
Posio, Elina
Oulun ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605056295
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605056295
Tiivistelmä
Opinnäytetyöni kuvaa tilitoimiston palkanlaskennan prosessia ja käytännön työtä. Selvitän aluksi palkanlaskennan lainsäädäntöä ja laskentaprosessia yleisellä tasolla. Tuon esille sähköistymisen ja digitalisoitumisen projekteja, joilla julkishallinnon toimesta pyritään yhtenäistämään ja edistämään palkkahallinnon ja taloushallinnon palveluiden sähköistä toimintamallia kohti digitalisoitumista. Yksityiskohtaisemmin olen kertonut palkanlaskijan työstä käyttäen esimerkkinä kahta erilaista palkanlaskentaohjelmaa. Käytännön työn kuvausten kautta ilmenee miten pitkälle sähköiset palvelut palkanlaskennassa ovat kehittyneet ja miten asiakkaat ovat ottaneet ne vastaan. Kerron ohjelmien tarjoamista mahdollisuuksista sähköisen palkkahallinnon näkökulmasta. Kuvaan myös tilitoimistokonsernin palvelulupauksia ja palkanlaskijan palvelutavoitteita sekä sitä, miten näihin tavoitteisiin päästään.
Opinnäytetyöni tietoperusta rakentuu palkkahallinnon toimintaa sääteleviin sopimuksiin ja lainsäädäntöön. Lähteitä ovat myös asiaa käsittelevät artikkelit ja tilitoimistokonsernin julkaisema materiaali. Tutkimusmenetelmä on illustroiva tapaustutkimus, joka perustuu tapauksen, eli tässä palkanlaskentaprosessin ja siihen vaikuttavien muuttujien, kuvaamiseen sähköistyvässä toimintaympäristössä. Tutkimus on rajattu tilitoimiston palkanlaskentaan. Empiirisessä osiossa kuvataan palkanlaskentaa kahden eri palkkaohjelman toiminnalla. Tutkimusmenetelmänä on käytetty havainnointia asiakaskontakteissa, työkokemusta sekä palkanlaskijoiden kanssa käytyjä keskusteluja.
Tutkimuksessa ilmenee, että sähköistyminen palkkahallinnon palveluissa on edennyt ja etenee voimakkaasti, mutta matkaa digitaaliseen palveluntuotantoon on vielä paljon jäljellä. Ilmenee myös ettei palvelujen sähköistyminen ole edennyt tasaisesti kaikkien tahojen osalta. Osa asiakkaistakaan ei ole vielä valmiita hyödyntämään sähköisiä palvelumahdollisuuksia. Myös julkishallinnon toimissa tavoitellaan vielä laajempaa sähköistenpalveluiden yhtenäistämistä.
Opinnäytetyön tulokset tuovat esille kehittämiskohteita palkanlaskentaohjelmissa. Tärkeää on lisäksi huomata, että myös pienten- ja keskisuurten yritysten palkkapalveluiden tarjonta tulee olla erilainen. Kaikille pk-yrityksillekään ei sovellu suoraan mikä tahansa palkanlaskentaohjelma. Samoin ohjelmien toimintoja pitää muokata yrityskohtaisesti sopiviksi.
Opinnäytetyöni tietoperusta rakentuu palkkahallinnon toimintaa sääteleviin sopimuksiin ja lainsäädäntöön. Lähteitä ovat myös asiaa käsittelevät artikkelit ja tilitoimistokonsernin julkaisema materiaali. Tutkimusmenetelmä on illustroiva tapaustutkimus, joka perustuu tapauksen, eli tässä palkanlaskentaprosessin ja siihen vaikuttavien muuttujien, kuvaamiseen sähköistyvässä toimintaympäristössä. Tutkimus on rajattu tilitoimiston palkanlaskentaan. Empiirisessä osiossa kuvataan palkanlaskentaa kahden eri palkkaohjelman toiminnalla. Tutkimusmenetelmänä on käytetty havainnointia asiakaskontakteissa, työkokemusta sekä palkanlaskijoiden kanssa käytyjä keskusteluja.
Tutkimuksessa ilmenee, että sähköistyminen palkkahallinnon palveluissa on edennyt ja etenee voimakkaasti, mutta matkaa digitaaliseen palveluntuotantoon on vielä paljon jäljellä. Ilmenee myös ettei palvelujen sähköistyminen ole edennyt tasaisesti kaikkien tahojen osalta. Osa asiakkaistakaan ei ole vielä valmiita hyödyntämään sähköisiä palvelumahdollisuuksia. Myös julkishallinnon toimissa tavoitellaan vielä laajempaa sähköistenpalveluiden yhtenäistämistä.
Opinnäytetyön tulokset tuovat esille kehittämiskohteita palkanlaskentaohjelmissa. Tärkeää on lisäksi huomata, että myös pienten- ja keskisuurten yritysten palkkapalveluiden tarjonta tulee olla erilainen. Kaikille pk-yrityksillekään ei sovellu suoraan mikä tahansa palkanlaskentaohjelma. Samoin ohjelmien toimintoja pitää muokata yrityskohtaisesti sopiviksi.