Maahanmuuttajaperheiden kanssa tehtävä perhetyö : Työntekijöiden näkökulmia työskentelyyn
Nygård, Mira; Hakamaa, Julia (2016)
Nygård, Mira
Hakamaa, Julia
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605056302
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605056302
Tiivistelmä
Opinnäytetyömme tavoitteena oli selvittää perhetyöntekijöiden kokemuksia maahanmuuttajataustaisten perheiden kanssa tehtävästä perhetyöstä. Kokemuksia halusimme selvittää kulttuurierojen vaikutuksista työhön sekä siitä, kuinka työntekijöillä on resursseja tutustua eri taustoista tuleviin perheisiin. Vaikka tutkimukseemme kuului myös suomalaisperheiden ja maahanmuuttajaperheiden välillä ilmenevät eroavaisuudet, ei varsinainen vertailu näiden perheiden välillä kuulunut työmme sisältöön.
Työmme oli kvalitatiivinen, eli laadullinen tutkimus. Haastattelimme neljää perhetyöntekijää, joilla oli kokemusta maahanmuuttajataustaisista perheistä asiakkaina. Haastattelut suoritimme teemahaastatteluina.
Tutkimuksemme tuloksista nousi esiin työntekijöiden tasa-arvoinen suhtautuminen yhtä lailla maahanmuuttajataustaisiin perheisiin kuin suomalaisiinkin. Yksityiskohtaisemmat kysymykset toivat kuitenkin esiin maahanmuuttajaperheiden ja suomalaisperheiden välisiä kulttuurieroja, jotka vaikuttavat työskentelyyn. Kulttuurieroista suurimpina nousivat esiin väkivaltakäsitykset ja perhearvot sekä kielierot. Yhteisen kielen puuttuminen koettiin huomattavana haasteena maahanmuuttajataustaisten perheiden kanssa työskentelyssä. Kommunikoinnissa perheen kanssa tärkein apuväline oli tulkin käyttö, mutta myös oman puheen pitäminen yksinkertaisena ja sen tukeminen viittoen ja piirtäen auttoivat viestin perille saamisessa.
Työntekijöiden kokemusten mukaan perhetyöntekijät sekä lastensuojeluilmoitukset otetaan asiakasperheissä vastaan melko hyvin. Eri kulttuureista tulevat perheet eivät välttämättä ymmärrä lastensuojelun asiakkuuden vakavuutta, vaan sen nähdään kuuluvan sosiaalialan kentän auttamistyöhön yhdessä muiden toimien kanssa. Lastensuojelun perhetyön asiakasprosessi on samanlainen kuin suomalaisilla perheillä, mutta työskentelykeinot vaativat perhetyöntekijältä erityistä luovuutta ja joustavuutta. Erityisenä haasteena maahanmuuttajaperheissä voi ilmetä kotoutumiseen liittyviä ongelmia.
Työmme oli kvalitatiivinen, eli laadullinen tutkimus. Haastattelimme neljää perhetyöntekijää, joilla oli kokemusta maahanmuuttajataustaisista perheistä asiakkaina. Haastattelut suoritimme teemahaastatteluina.
Tutkimuksemme tuloksista nousi esiin työntekijöiden tasa-arvoinen suhtautuminen yhtä lailla maahanmuuttajataustaisiin perheisiin kuin suomalaisiinkin. Yksityiskohtaisemmat kysymykset toivat kuitenkin esiin maahanmuuttajaperheiden ja suomalaisperheiden välisiä kulttuurieroja, jotka vaikuttavat työskentelyyn. Kulttuurieroista suurimpina nousivat esiin väkivaltakäsitykset ja perhearvot sekä kielierot. Yhteisen kielen puuttuminen koettiin huomattavana haasteena maahanmuuttajataustaisten perheiden kanssa työskentelyssä. Kommunikoinnissa perheen kanssa tärkein apuväline oli tulkin käyttö, mutta myös oman puheen pitäminen yksinkertaisena ja sen tukeminen viittoen ja piirtäen auttoivat viestin perille saamisessa.
Työntekijöiden kokemusten mukaan perhetyöntekijät sekä lastensuojeluilmoitukset otetaan asiakasperheissä vastaan melko hyvin. Eri kulttuureista tulevat perheet eivät välttämättä ymmärrä lastensuojelun asiakkuuden vakavuutta, vaan sen nähdään kuuluvan sosiaalialan kentän auttamistyöhön yhdessä muiden toimien kanssa. Lastensuojelun perhetyön asiakasprosessi on samanlainen kuin suomalaisilla perheillä, mutta työskentelykeinot vaativat perhetyöntekijältä erityistä luovuutta ja joustavuutta. Erityisenä haasteena maahanmuuttajaperheissä voi ilmetä kotoutumiseen liittyviä ongelmia.