RYTINÄLLÄ RYHMÄKSI : Ryhmäyttävän toiminnan vaikutuksia lasten ja nuorten hyvinvointiin
Halonen, Anniina; Raunila, Carita (2010)
Halonen, Anniina
Raunila, Carita
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2010
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201003052763
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201003052763
Tiivistelmä
Halonen Anniina & Raunila Carita. Rytinällä ryhmäksi. Ryhmäyttävän toiminnan vaikutuksia lasten ja nuorten hyvinvontiin. Järvenpää, kevät 2010. 165 s, 5 liitettä.
Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Etelä Järvenpää. Sosiaalialan koulutusohjelma, sosionomi (AMK).
Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Etelä, Järvenpää. Sosiaalialan koulutusohjelma, Kristillisen lapsi- ja nuorisotyön suuntautumisvaihtoehto, sosionomi (AMK) + kirkon nuorisotyöntekijän virkakelpoisuus.
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää ryhmäyttävän toiminnan vaikutuksia lasten ja nuorten hyvinvointiin. Tutkimus perustuu oletukselle, että ryhmäyttävällä toiminnalla on positiivisia vaikutuksia ihmisten hyvinvointiin, ja että se voi toimia yhtenä ratkaisumallina yhteisöllisyyden lisäämiseksi. Hyvinvointiin oli tässä tutkimuksessa liitetty erityisesti yhteisöllisyyden, osallisuuden, sosiaalisen pääoman ja sosiaalisen kehityksen tukeminen sekä lisääminen.
Tutkimus sisältää kehittämisprosessin, jonka avulla oletusta pyrittiin todentamaan. Kehittämisprosessi toteutettiin yhteistyössä Järvenpään lukion kanssa. Järvenpään lukiolle kehitettiin ryhmäyttävän toiminnan malli ja siihen liittyvä materiaali, jonka avulla toimintaa voi toteuttaa. Prosessiin kuului myös toimintamallin käyttöönotto. Kehittämisprosessi oli työn keskiössä, mutta ryhmäyttävän toiminnan vaikutuksia tarkasteltiin myös varhaiskasvatuksen sekä seurakunnissa tehtävän työn näkökulmista.
Aineistot koostuivat kouluterveyskyselystä, havainnointitutkimuksesta ja tutkimuksen aikana kerätyistä aineistoista. Nämä aineistot kerättiin teemahaastattelujen, ryhmähaastattelun, palautekeskustelun, havainnoinnin ja kyselyjen avulla. Tutkimus kuvaa prosessin kulkua sekä sen arviointia. Arvioinnissa käytettiin prosessiarvioinnin menetelmää.
Ryhmäyttävän toiminnan vaikutuksia tarkasteltiin sekä teoreettisen tiedon että kehittämisprosessin kautta saatujen kokemustietojen pohjalta. Lasten ja nuorten hyvinvointia on mahdollista tukea ryhmäyttävän toiminnan keinoin. Ryhmäyttävällä toiminnalla on mahdollista vaikuttaa yhteisöjen ja ryhmien muodostumiseen, yhteisöllisyyden lisääntymiseen, osallisuuden tukemiseen, sosiaalisen pääoman lisääntymiseen, vuorovaikutuksen ja sosiaalisten taitojen oppimisen tukemiseen.
Asiasanat: ryhmäyttävä toiminta, ryhmäyttäminen, osallisuus, sosiaalinen kehitys, sosiaalinen pääoma, vertaisryhmät, yhteisöllisyys, kehittämisprosessi, prosessiarviointi.
Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Etelä Järvenpää. Sosiaalialan koulutusohjelma, sosionomi (AMK).
Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Etelä, Järvenpää. Sosiaalialan koulutusohjelma, Kristillisen lapsi- ja nuorisotyön suuntautumisvaihtoehto, sosionomi (AMK) + kirkon nuorisotyöntekijän virkakelpoisuus.
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää ryhmäyttävän toiminnan vaikutuksia lasten ja nuorten hyvinvointiin. Tutkimus perustuu oletukselle, että ryhmäyttävällä toiminnalla on positiivisia vaikutuksia ihmisten hyvinvointiin, ja että se voi toimia yhtenä ratkaisumallina yhteisöllisyyden lisäämiseksi. Hyvinvointiin oli tässä tutkimuksessa liitetty erityisesti yhteisöllisyyden, osallisuuden, sosiaalisen pääoman ja sosiaalisen kehityksen tukeminen sekä lisääminen.
Tutkimus sisältää kehittämisprosessin, jonka avulla oletusta pyrittiin todentamaan. Kehittämisprosessi toteutettiin yhteistyössä Järvenpään lukion kanssa. Järvenpään lukiolle kehitettiin ryhmäyttävän toiminnan malli ja siihen liittyvä materiaali, jonka avulla toimintaa voi toteuttaa. Prosessiin kuului myös toimintamallin käyttöönotto. Kehittämisprosessi oli työn keskiössä, mutta ryhmäyttävän toiminnan vaikutuksia tarkasteltiin myös varhaiskasvatuksen sekä seurakunnissa tehtävän työn näkökulmista.
Aineistot koostuivat kouluterveyskyselystä, havainnointitutkimuksesta ja tutkimuksen aikana kerätyistä aineistoista. Nämä aineistot kerättiin teemahaastattelujen, ryhmähaastattelun, palautekeskustelun, havainnoinnin ja kyselyjen avulla. Tutkimus kuvaa prosessin kulkua sekä sen arviointia. Arvioinnissa käytettiin prosessiarvioinnin menetelmää.
Ryhmäyttävän toiminnan vaikutuksia tarkasteltiin sekä teoreettisen tiedon että kehittämisprosessin kautta saatujen kokemustietojen pohjalta. Lasten ja nuorten hyvinvointia on mahdollista tukea ryhmäyttävän toiminnan keinoin. Ryhmäyttävällä toiminnalla on mahdollista vaikuttaa yhteisöjen ja ryhmien muodostumiseen, yhteisöllisyyden lisääntymiseen, osallisuuden tukemiseen, sosiaalisen pääoman lisääntymiseen, vuorovaikutuksen ja sosiaalisten taitojen oppimisen tukemiseen.
Asiasanat: ryhmäyttävä toiminta, ryhmäyttäminen, osallisuus, sosiaalinen kehitys, sosiaalinen pääoma, vertaisryhmät, yhteisöllisyys, kehittämisprosessi, prosessiarviointi.