SVG - Uusi vanha vektoriformaatti
Pelkonen, Johanna (2010)
Pelkonen, Johanna
Mikkelin ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201003125616
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201003125616
Tiivistelmä
Flash on tunnettu vektoriformaatti, mutta SVG vielä tuntematon, vaikka W3C standardisoikin sen jo lähes kymmenen vuotta sitten. Opinnäytetyön tavoitteenna onkin esitellä SVG niin hyvin, että lukijat voivat ohjelmoida omia SVG-sovelluksia opinnäytetyön pohjalta. Opinnäytetyön toisena tavoitteena on vertailla SVG:tä ja Flashia keskenään, sillä molemmilla voi tehdä selainpohjaisia, vuorovaikutteisia sovelluksia. Opinnäytetyön toimeksiantaja on Enkora Oy.
Opinnäytetyössä esitellään SVG-dokumentin rakenne ja kaikki keskeisimmät elementit. Opinnäytetyössä on koodiesimerkkejä elementtien luonnista ja pieni opas SVG:n käsittelemisestä JavaScriptillä sekä animoinnista SMIL-kielellä.
Esimerkkisovellus tehtiin SVG:llä. Esimerkkisovelluksen tapauksessa SVG oli tarkoituksenmukaisempi kuin Flash, sillä sovelluksen täytyy pystyä helposti kommunikoimaan muiden sovellusten kanssa. SVG:llä kommunikointi ei ole ongelma, sillä se perustuu XML-kieleen. Sovellus on selainpohjainen työkalu pohjapiirrosten luomiseen. Sillä voidaan luoda huoneita ja sijoittaa kameroita ja ovia haluttuihin paikkoihin. Sovellus liittyy Enkoran muihin kulunvalvontasovelluksiin ja nopeuttaa heidän työprosessejaan.
SVG ja Flash ovat loppujen lopuksi melko samanlaisia, sillä kumpaakin voi sekä ohjelmoida että piirtää. Suurin ero näiden kahden vektoriformaatin välillä on niiden tallennusmuoto: SVG tallennetaan ihmisellekin luettavana tekstinä, mutta Flash tallennetaan vain koneen luettavissa olevaan binäärimuotoon. Vaikka opinnäytetyön tavoite on vertailla SVG:tä ja Flashia, ei voida sanoa kumpi formaateista on parempi. Molemmilla formaateilla on hyvät ja huonot puolensa. Riippuukin käyttötarkoituksesta, kannattaako sovelluksen kehitykseen valita SVG vai Flash.
Opinnäytetyössä esitellään SVG-dokumentin rakenne ja kaikki keskeisimmät elementit. Opinnäytetyössä on koodiesimerkkejä elementtien luonnista ja pieni opas SVG:n käsittelemisestä JavaScriptillä sekä animoinnista SMIL-kielellä.
Esimerkkisovellus tehtiin SVG:llä. Esimerkkisovelluksen tapauksessa SVG oli tarkoituksenmukaisempi kuin Flash, sillä sovelluksen täytyy pystyä helposti kommunikoimaan muiden sovellusten kanssa. SVG:llä kommunikointi ei ole ongelma, sillä se perustuu XML-kieleen. Sovellus on selainpohjainen työkalu pohjapiirrosten luomiseen. Sillä voidaan luoda huoneita ja sijoittaa kameroita ja ovia haluttuihin paikkoihin. Sovellus liittyy Enkoran muihin kulunvalvontasovelluksiin ja nopeuttaa heidän työprosessejaan.
SVG ja Flash ovat loppujen lopuksi melko samanlaisia, sillä kumpaakin voi sekä ohjelmoida että piirtää. Suurin ero näiden kahden vektoriformaatin välillä on niiden tallennusmuoto: SVG tallennetaan ihmisellekin luettavana tekstinä, mutta Flash tallennetaan vain koneen luettavissa olevaan binäärimuotoon. Vaikka opinnäytetyön tavoite on vertailla SVG:tä ja Flashia, ei voida sanoa kumpi formaateista on parempi. Molemmilla formaateilla on hyvät ja huonot puolensa. Riippuukin käyttötarkoituksesta, kannattaako sovelluksen kehitykseen valita SVG vai Flash.